Kaupunkilaiset haluavat yhteiskunnallisen osallistumisen tueksi tietoa kaupungin suunnitelmista sekä omasta asuinalueestaan

Helsingin kaupungin osallistuvan budjetoinnin eli OmaStadin lähtökohtana on lisätä kaupunkilaisten suoran vaikuttamisen mahdollisuuksia ja hyödyntää asukkaiden ideoita paremman ja viihtyisämmän kaupungin rakentamiseksi. Uuden tutkimuksen mukaan kaupunkilaiset kuitenkin kaipaisivat lisää tietoa omasta asuinalueestaan ja kaupungin suunnitelmista osallistuakseen ideointiin ja keskusteluihin. Näitä tiedon tarpeita on kartoitettu OmaStadiin liittyvässä kehittämishankkeessa, jonka tuloksista kerrotaan tuoreen Kvartti-lehden artikkelissa.
Helsingin osallistuvan budjetoinnin OmaStadin puitteissa kaupunkilaiset saavat päättää vuosittain 8,8 miljoonan euron määrärahan käyttämisestä. Kaupunkilaiset voivat äänestää verkossa ehdotuksia, joista kaupunki toteuttaa eniten ääniä saaneet. Kuva: N2 Albiino
Helsingin osallistuvan budjetoinnin OmaStadin puitteissa kaupunkilaiset saavat päättää vuosittain 8,8 miljoonan euron määrärahan käyttämisestä. Kaupunkilaiset voivat äänestää verkossa ehdotuksia, joista kaupunki toteuttaa eniten ääniä saaneet. Kuva: N2 Albiino

Yhteiskunnallinen osallistuminen on aikaisempaa eriytyneempää, ja esimerkiksi vaaleissa nuoret, pienituloiset ja heikosti koulutetut äänestävät huomattavasti vähemmän kuin monet muut väestöryhmät. Julkisen sektorin toimijat ovat siksi viime vuosina panostaneet uusiin suoran demokratian keinoihin, joista yksi on osallistuva budjetointi. Helsingin osallistuvan budjetoinnin OmaStadin puitteissa kaupunkilaiset saavat päättää vuosittain 8,8 miljoonan euron määrärahan käyttämisestä.
 
Osallistumisen esteenä kaupunkilaiset mainitsivat uuden tutkimuksen mukaan muun muassa tunteen, ettei heillä ole riittävästi tietoa, jotta he voisivat liittyä mukaan ideointiin ja keskusteluihin. Toisaalta heillä ei myöskään ole aikaa tai motivaatiota hankkia tietoa lukuisista eri lähteistä ja perehtyä siihen. Tieto kuitenkin lisäisi varmuutta osallistua kaupungin kehittämiseen sekä keskustella kaupungin omien asiantuntijoiden ja toisten asukkaiden kanssa.

Kaupunkilaiset kaipaavatkin pintapuolista perustietoa esimerkiksi omasta asuinalueestaan sekä tietoa alueen muista asukkaista ja heidän näkemyksistään. Lisäksi toivottaisiin tietoa kaupungin suunnitelmista – erityisesti oman alueen osalta – nykyistä helpommin löydettävässä muodossa. Laajojen tekstimassojen sijaan kaivataan muun muassa selkeitä kuvia ja karttoja, infograafeja tai taulukoita. 

Kvartti kokoaa yhteen ajankohtaista kaupunkitutkimusta 

Kaupunginkanslian julkaisema Kvartti-lehti tarjoaa neljästi vuodessa tutkimus- ja tilastotietoon perustuvia artikkeleita, jotka koskevat Helsinkiä ja sen kehitystä. Uusin Kvartti keskittyy osallisuuteen, saavutettavuuteen ja kaupunkilaisten mielipiteisiin. Aiheita ovat helsinkiläisille tarjottavan digituen kehittäminen, paikallisen osallistumisen keinot sekä liikenneyhteyksien nopeuden mittaaminen kaupungin eri osissa. Lisäksi tarkastellaan kaupunkilaisten turvallisuuden ja viihtyvyyden tunteen kehitystä barometrikyselyn tulosten perusteella. 

Helsingin osallistuvan budjetoinnin OmaStadin vuotuinen ehdotuskierros käynnistyy 2. lokakuuta, ja siihen osallistumisesta löytyy lisää tietoa omastadi.hel.fi -verkkosivustolta.