Helsingin keskustassa Kruununhaassa ja Katajanokalla seurataan tarkennetusti pelastuslaitoksen toimintavalmiusaikoja. Tavoitteena on saada mahdollisimman hyvä käsitys siitä, miten keskustan työmaat ja kävelykeskustan laajentaminen vaikuttavat valmiusaikoihin. Tarkennettu seuranta aloitettiin kesäkuussa 2023 samaan aikaan, kun Espan kokeilut otettiin käyttöön. Seuranta jatkuu toistaiseksi, myös Espan kokeilun jälkeen. Tarkastelussa ovat Kallion ja Erottajan pelastusasemien kiireelliset tehtävät.
Seurannassa on havaittu, että Erottajan ja Kallion pelastusyksiköiden toimintavalmiusajat Kruununhakaan ja Katajanokalle ovat nousseet selvästi. Erottajan pelastusyksikön kiireellisten tehtävien mediaaniaika oli 5:13 vuosina 2017–2019. Vuoden 2023 mediaaniaika oli 5:57. Kallion pelastusyksiköllä mediaaniaika oli 5:38 vuosina 2017–2019 ja vuonna 2023 mediaaniaika oli 6:53.
– Nousu on merkittävä ja suunta huolestuttava. Erottajan pelastusaseman osalta kävelykeskustan laajentamiseen liittyvillä kokeiluilla on ollut selvä vaikutus hälytysajoaikoihin. Kallion pelastusasemalta erityisesti Sörnäisten rantatien alueen suuret työmaat ovat haasteellisia. Erityisen huolestuttavaa tämä kehityssuunta on nykyisessä tilanteessa, jossa samaan aikaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston antaman uhkasakon velvoittamana satsaamme toimintavalmiusaikojen parantamiseen eri puolella kaupunkia mm. rakentamalla uusia pelastusasemia ja lisäämällä henkilöstön määrää, kertoo Helsingin pelastuskomentaja Jani Pitkänen.
Käytössä uusia liikennevaloetuuksia
Vasteaikojen lyhentäminen on Helsingille tärkeä tavoite. Keinoja tilanteen ja sitä kautta kaupunkilaisten turvallisuuden parantamiseksi on jo otettu käyttöön.
– Olemme jo toteuttaneet Erottajan pelastusasemalla järjestelmän, joka pakottaa liikennevalot vihreäksi hälytysajoon lähteville yksiköille. Tällä tavoitellaan vasteaikojen lyhentämistä siten, että muu liikenne tyhjenee kaduilta ennen hälytysajoneuvon saapumista. Matka-ajan nopeutumisen lisäksi tällä vähennetään onnettomuusriskiä, kun tarve punaista päin ajamiselle poistuu hälytysajoneuvoilta, toteaa liikenne- ja katusuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen.
Erottajan pelastusasemalle on tammikuussa asennettu painonapit, joilla etuus voidaan käynnistää valitulle reitille. Hälytykseen lähtevän yksikön henkilöstö tilaa valoetuuden pelastusasemalta ennen ajoon lähtöään. Etuus käynnistyy noin 20 sekunnin kuluttua tilauksesta ja pitää valo-ohjauksen valitulla reitillä vihreänä ennalta säädetyn noin muutaman minuutin ajan. Liikennevaloetuusjärjestelmä on toteutettu reiteille Ludviginkatu-Erottajankatu-Mannerheimintie sekä Korkeavuorenkatu-Eteläesplanadi-Eteläranta. Reiteistä pelastusasemalla aktivoidaan se, jonka suuntaan pelastustehtävä suuntautuu. Reitillä oleva muu liikenne ehtii tieltä pois ennen kuin hälytysajoneuvo saapuu asemalta kadulle. Järjestelmästä on tulossa pysyvä.
– Seuraamme nyt tarkasti järjestelmän toimivuutta. Pystymme säätämään järjestelmän toimintaa pelastuslaitokselta saamiemme toiveiden mukaisesti, Putkonen sanoo.
Liikennejärjestelymuutoksia keskustassa
Helsingin keskustassa tilanteen korjaamiseksi toteutetaan myös liikennejärjestelymuutoksia. Kaupunkiympäristön toimialan, pelastuslaitoksen ja poliisin yhteisessä maastokatselmuksessa pohdittiin keinoja haasteelliseksi tunnistetulle Ludviginkadulle, jolla kuormaus- ja lastaustoiminnasta on haittaa pelastusajoneuvoille. Tarkoituksena onkin jo kevään 2024 aikana suunnitella ja toteuttaa pysäköinnin ja kuormaus- sekä lastaustoiminnan muutoksia Ludviginkadulle.
– Meidän näkökulmastamme on tärkeää, että korjaaviin toimenpiteisiin on ryhdytty. Meidän tulee ehtiä kohteeseen niin keskustassa kuin pääosin muuallakin kaupungissa kuudessa minuutissa yli puolessa kiireellisistä tehtävistä. Seuraamme tiiviisti sovittujen toimenpiteiden vaikutusta Espan kokeilun aikana ja jälkeen. Näin saamme arvokasta tietoa niin kaistojen määrän, suurten katutyömaiden kuin liikennevaloetuuksien vaikutuksista hälytysajon sujuvuudelle. Saatuja tietoja voimme hyödyntää myös muiden alueiden jatkosuunnittelussa, yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan kanssa, muistuttaa Jani Pitkänen.
