Nuorten rikoksia sovitetaan Helsingissä järjestelmällisesti työkorvauksilla, sillä työkorvausten on todettu olevan hyvä keino ehkäistä tulevia rikoksia. Kun kaupunki on asianomistajana, se ohjaakin kaikki alaikäisten tekemät rikokset ensi sijassa sovitteluun.
– Kaupunki haluaa sovittelun avulla antaa nuorelle mahdollisuuden korvata vahingontekonsa työllä. Rahakorvaus ei välttämättä tuntuisi samalta, sillä monesti korvauksen maksavat huoltajat, kertoo sovittelunohjaaja Robert Willadsen.
Vahingonteon korvaaminen omalla työllä tarjoaa nuorelle itselleen myös mahdollisuuden saada elämälle uusi parempi suunta.
Varhaista puuttumista
Aloite sovittelun aloittamiseksi voi tulla monta eri reittiä. Willadsen kertoo, että yleisimmin se tulee poliisilta, syyttäjältä tai sosiaaliviranomaiselta. Aloitteen tekijänä voivat olla lisäksi asianomaiset itse tai vaikkapa koulu.
Ennen sovittelun aloittamista tarvitaan suostumus kummaltakin osapuolelta. Jos vahingontekijä on alle 15-vuotias, tarvitaan lisäksi huoltajan suostumus.
Kaupunki on ollut mukana nuorten sovittelutoiminnassa jo pitkään, mutta aivan viime vuosina sovittelun rakennetta on selkeytetty. Tarkoitus on, että isossa kaupunkiorganisaatiossa sovittelupäätökset ja -sopimukset nopeutuvat.
Sovittelun aikana osapuolet tapaavat toisensa ja käyvät läpi aiheutetut vahingot. Tarkoitus on löytää vahinkojen hyvittämiseksi ratkaisu, jonka kumpikin osapuoli hyväksyy.
Nuori ei välttämättä ymmärrä tekojensa seurauksia tai vakavuutta. Willadsen huomauttaa, että sovittelussa sovittavalla työllä onkin sosiaalinen ja kasvatuksellinen tehtävä.
Työkorvauksen lisäksi vahinko voidaan korvata työn ja rahan yhdistelmällä.
Willadsenin mielestä on tärkeää, että nuoren rikkomuksiin päästään puuttumaan varhaisessa vaiheessa. Sovittelun ansiosta nuori ottaa vastuun teoistaan konkreettisesti.
Kurkistus työelämään
Willadsen kertoo käytännön esimerkin tilanteesta, jossa nuori on vahingoittanut kaupungin omistamaa kiinteistöä.
Kun vahinko on huomattu ja tekijä tiedossa, osapuolet voivat sopia, että korvauksesta sovitellaan yhdessä. Kun he pääsevät sopimukseen työkorvauksen määrästä, vaikkapa kolmesta työpäivästä, nuori ohjataan sopivaan työpaikkaan.
Kaupunkiympäristön toimialalla on sopimus nuorten työkorvauksista Staran kanssa. Stara ohjaa nuoren työkorvaukseen vaikkapa puistotöihin.
Kaupunki maksaa liikelaitoksena toimivalle Staralle korvauksen, sillä nuori tarvitsee kokoaikaisen ohjaajan työkorvauksensa ajaksi.
– Kaupunki toimii näin, sillä haluamme katsoa tilannetta nuoren tulevaisuuden kannalta, Willadsen kertoo.
Hän huomauttaa, että tiukasta rangaistavuudesta ei todennäköisesti tulisi yhtä paljon hyötyä. Työkorvaus on myös kurkistus työelämään. Osalle nuorista se on poikinut kesätyöpaikan.
Nuorten työkorvaussopimuksia solmitaan vuosittain noin parikymmentä.
Syrjäytymisen ehkäisyä
Tuotantopäällikkö Tero Koppinen Staralta kertoo, että Staralla on nuorten rikossovittelussa kaksi roolia. Kun vahingonteko on kohdistunut suoraan Staran omaisuuteen, Stara itse on sovitusneuvottelun toinen osapuoli.
Toinen rooli on tarjota sovitteluun tuleville nuorille työkorvauspaikkoja, joista on sovittu kaupunkiympäristön toimialan kanssa.
– Kaupungilla on periaate, että työkorvaus liittyy aina kun mahdollista tehtyyn vahingontekoon, Koppinen kertoo.
Aina tämä ei ole luontevaa. Käytännössä nuoret muun muassa puhdistavat töherrettyjä kiinteistöjä tai ajoneuvoja. Työkorvauspaikkoja on myös muun muassa puistoissa ja varastoissa. Nuoret ovat olleet risusavotoissa, kitkemässä, asentamassa jänissuojaverkkoja, kevyissä lumitöissä sekä hoitamassa kotieläimiä Haltialassa.
Staralla on työkorvausjaksoja varten työnohjaajia, jotka ovat halukkaita ja kyvykkäitä toimimaan nuorten kanssa. Nuorta ei jätetä missään vaiheessa yksin.
Koppisen mielestä on hienoa, että Stara pystyy tarjoamaan rikossovittelun työkorvauspaikkoja ja samalla mahdollisesti ennaltaehkäisemään syrjäytymistä.
– Ihmisille sattuu virheitä. Meillä on korkeinta johtoa myöten todettu, että tämä palvelu on arvokasta ja tärkeää ja että haluamme tarjota sitä jatkossakin.
Pirteinä aamukuudelta
Työnsuunnittelija Veikko Kärnä Staralta kertoo, että yleensä nuorten korvausjaksot kestävät 2–5 päivää.
– Työt ovat ihan oikeita töitä, joita toki räätälöidään nuoren mukaan.
Ohjaaja on tiiviisti työssä mukana, töitä tehdään toisin sanoen yhdessä. Kärnä arvioi, että noin puolet ohjaajan työajasta menee nuoren ohjaamiseen. Tästä huolimatta sovitustoimintaa pidetään myös kentällä hyvänä. Ohjaajat ymmärtävät hyvin sen merkityksellisyyden.
Nuorelta ei kysellä, millaista vahingontekoa hän on sovittamassa. Osa nuorista tosin kertoo taustastaan itse.
Nuori on korvauspäiviensä aikana kiinteä osa työporukkaa ja mukana lounas- ja kahvituokioiden turinoissa.
– Alkujännityksen jälkeen nuoret pääsevät yleensä hyvin mukaan. Työt alkavat usein jo aamukuudelta tai -seitsemältä. Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta he ovat tuolloin pirtsakkoina paikalla.
Nuoret tulevat työkorvaukseen yleensä koulun loma-aikoina, jottei koulunkäynti häiriinny.
Kärnä kertoo, että kun nuori on kykenevä ja asenne kohdalleen, hänelle vinkataan tulevista kesätöistä ja kehotetaan hakea niitä.
Nuoret saavat korvausjaksonsa päätteeksi palautuslomakkeen täytettäväkseen. Vastausten perusteella nuoret ovat yleisesti ottaen olleet työkorvausjärjestelyyn erittäin tyytyväisiä.
Teksti: Kirsi Riipinen
Kuva: Patrik Lindström
