Kestävä kehitys näkyy Stadin AO:n opinnoissa ja arjessa

Stadin AO:ssa halutaan vastata työelämän tarpeisiin kouluttamalla osaavia ammattilaisia, joilla on myös kestävän kehityksen taitoja. Jokaisessa ammatillisessa perustutkinnossa suoritetaan kestävän kehityksen tutkinnon osa ja aiheesta on tarjolla myös valinnaisia opintoja.
Stadin AO:n opiskelija Roosa Kallio studiotilassa kuvattuna.
Tekstiili- ja muotialan opiskelija Roosa Kallio kertoo, että kestävän kehityksen pakollinen tutkinnon osa tarjosi laajasti tietoa kierrätyksestä ja uusiokäytöstä sekä ympäristöystävällisten tuotteiden laadusta ja valmistuksesta. Kuva: Anu-Mari Liikala

Stadin AO:ssa kestävä kehitys on yksi tärkeä strategiakärki, joka juontaa juurensa Helsingin kaupunkistrategiasta, hiilineutraali Helsinki -hankkeesta sekä Agenda 2030 -tavoiteohjelmasta. Oppilaitoksessa arvostetaan myös ennakointi- ja tulevaisuusajattelua, joka kulkee hyvin käsi kädessä kestävän kehityksen kanssa.

– Ilmastonmuutos muokkaa työelämää ja siksi niin Stadin AO:n henkilökunta kuin opiskelijamme tarvitsevat kestävyysosaamista. Työelämässä energiatehokkuus ja ympäristöystävällisyys voidaan huomioida monella tapaa, opettaja Kaisa Rastas toteaa.

Kaisa Rastas opiskeli kestävyyttä ylemmän ammattikorkeakoulun tutkinnossa. Hän laati YAMK-opinnäytetyönä Stadin AO:lle soveltuvan energiansäästön kehittämissuunnitelman Meritalon toimipaikan hiilijalanjäljen mittaamisen tuloksena.

Tätä kautta Rastas päätyi työskentelemään oppilaitoksen Kestävän tulevaisuuden ammattilaiset -hankkeeseen sekä valtakunnalliseen Ilmasto ja kestävyyskasvatus -hankkeeseen. Hankkeiden myötä kestävän tulevaisuuden toimenpiteitä ja ajattelumallia on tuotu entistä enemmän mukaan opetukseen ja oppilaitoksen toimintaan.

– Ammatillisen koulutuksen pitää vastata työelämän tarpeisiin. Yritykset siis odottavat, että työntekijöillä on ajantasainen taito ja osaaminen myös kestävästä kehityksestä. Me vastaamme näihin tarpeisiin tarjoamalla opiskelijoillemme pakollisia ja valinnaisia kestävän kehityksen opintoja.

Tavoitteena kasvattaa opintojen suoritusmäärää 

Stadin AO:n jokaisessa ammatillisessa perustutkinnossa suoritetaan yhden osaamispisteen laajuinen kestävän kehityksen tutkinnon osa. Opetuksessa perehdytään erityisesti kestävän kehityksen edistämiseen.

Tekstiili- ja muotialaa opiskeleva Roosa Kallio kertoo, että kestävän kehityksen pakollinen tutkinnon osa tarjosi laajasti tietoa kierrätyksestä ja uusiokäytöstä sekä ympäristöystävällisten tuotteiden laadusta ja valmistuksesta. Eri osa-alueisiin pureuduttiin syvällisesti.

– Opin asioita, joita en aiemmin ole tajunnut ottaa huomioon. Vaatetusalalla kestävä kehityksen huomiointi on erittäin tärkeää, ja opinnoissa saatiin paljon tietoa eri materiaaleista, kestävän muodin valmistuksesta ja eettisyydestä, Kallio kertoo.

Kestävän tulevaisuuden opintoja voi suorittaa myös yhteisten tutkinnon osien valinnaisina opintoina. Opinnoissa keskitytään muun muassa kiertotalouden liiketoimintamahdollisuuksiin ja kestävän tulevaisuuden rakentamiseen. Työelämäpainotteisessa tutkinnon osassa kehitetään ilmastovastuullisia toimintatapoja omalla alalla. Opiskelija tunnistaa vaikutusmahdollisuuksia ilmastomuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen omassa työtehtävässään.

Lisäksi Stadin AO:n opiskelija voi valita kestävään kehitykseen liittyviä opintoja lukiosta tai ammattikorkeakoulusta. Opinnot hyväksi luetaan hänen ammatillisiin opintoihinsa.

Yksi Stadin AO:n vuoden 2023 tavoitteista on kasvattaa valinnaisten kestävän tulevaisuuden opintojen suoritusten määrää edelliseen vuoteen verrattuna. Lisäksi tavoitteena on, että valinnaisia kestävän tulevaisuuden opintoja toteutetaan kaikilla koulutusaloilla.

Opinnot vaikuttavat myös omiin valintoihin  

Mittatilausompelijaksi aikanaan valmistuvalle Roosa Kalliolle vaatetusala on jo entuudestaan tuttu. Hän on työskennellyt miestenvaatteiden myyjänä, ja ompelu on ollut mieleistä tekemistä vuosien ajan.

Jatkossa hän aikoo toteuttaa oppimaansa myös omissa tekstiilihankinnoissaan ja kiinnittää enemmän huomiota ongelmakohtiin.

– Mietin tarkemmin hankinnoissani esimerkiksi materiaaleja – uusiokäyttö on helpompaa, kun materiaali on sataprosenttisesti vain yhtä laatua, Kallio pohtii.

– Olen tyytyväinen kestävän kehityksen osuuteen omissa opinnoissani. Ja on hyvä, että aihe on läsnä kaikissa opintojen osa-alueissa.

Lisää pedagogista aiheen osaamista 

Kaisa Rastas on suorittanut myös ympäristöalan erikoisammattitutkinnon, josta valmistutaan ympäristökasvattajaksi. Koulutus järjestettiin oppisopimuskoulutuksena vuosina 2022–2023. Tutkinnosta valmistui yhteensä 14 Stadin AO:n opettajaa, joten oppilaitoksessa on nyt runsaasti myös kestävän kehityksen pedagogista osaamista.

– Seuraava ympäristökasvattajien ryhmä aloittaa opiskelun tämän vuoden lokakuussa, jolloin pedagoginen osaaminen lisääntyy entisestään toimipaikoittain, Rastas iloitsee.

Oppilaitoksen toimipaikoissa on myös ekotukihenkilöitä, jotka saavat Helsingin kaupungilta säännöllistä koulutusta. Toimipaikan ekotukitiimiin kuuluu ekotukihenkilö ja kestävän kehityksen asioista kiinnostuneita henkilöstön jäseniä, jotka edistävät toimipaikan arjen vastuullisia toimintoja.

Opettaja Kaisa Rastas luontoretkellä.
Opetttaja Kaisa Rastas on valmistunut myös ympäristökasvattajaksi. Kuva: Kaisa Rastas

Yhteistä tekemistä kampuksilla

Stadin AO:n kampuksilla järjestettiin huhtikuussa 2023 kestävän tulevaisuuden tempauksia, joissa korostui yhteinen tekeminen aiheen äärellä. Tempaukset olivat osa Vaski-hankkeen Vaski-haastetta, johon Stadin AO osallistui. Tapahtumien aikana oli myös mahdollista jättää oma kestävän tulevaisuuden lupaus.

”Toimipaikoissa on ollut tarvetta yhteiselle tekemiselle, ja juuri tällainen tietyn aiheen parissa liikkuva, opinnollistettava tapatuma toimii erittäin hyvin. Tempauksiin kuului monenlaista ohjelmaa taimien istutuksesta ja muovailuvahan valmistamisesta aina merelliseen VR-lasielämykseen”, Kaisa Rastas kertoo.

”Toiveenamme on, että tempauksista tulisi jokavuotinen perinne. Kestävä kehitys näkyy jo kuitenkin oppilaitoksen jokapäiväisessä arjessa: haluna opiskella elämää varten, ruokahävikin välttämisenä, kierrättämisenä ja yksinkertaisesti sillä, että kokee kuuluvansa yhteisöön.”

Teksti: Anu-Mari Liikala