Mikä on ”luuydin” englanniksi? Muun muassa tällaista pohditaan englanninopettaja Sergei Saikkisen pitämällä oppitunnilla Malmin peruskoulussa Helsingissä. Käynnissä on kaksikielisen 7K-luokan englannin tunti. Opetus on pääasiassa englanniksi, mutta termistö otetaan haltuun molemmilla opiskelukielillä. Luuytimen lisäksi seitsemännen luokan oppilaat osaavat sujuvasti kertoa myös muun muassa sen, että kantasolu on englanniksi stem cell. Saikkinen rakastaa työtään kaksikielisen luokan opettajana: ”Kielen oppiminen on avain, joka avaa ovia moniin eri kulttuureihin ja näkemyksiin. Kielitaitoa kehittämällä tulee avoimeksi maailmalle.”
Valintakokeet keväisin
Malmin peruskoulussa tarjotaan kaksikielistä suomi-englanti-opetusta vuosiluokilla 1–9. Opetuksesta vähintään 25 prosenttia on englanniksi. Oppilaita otetaan koko Helsingin alueelta. Oppilaat valitaan ryhmään valintakokeella keväisin.
Helsingin kaupunki tarjoaa kaksikielistä perusopetusta englanniksi, espanjaksi, kiinaksi, pohjoissaameksi, venäjäksi ja viroksi. Kaksikielisen opetuksen voi aloittaa alakoulun ensimmäiseltä tai yläkoulun seitsemänneltä luokalta. Jos siirtyy kaksikieliseen opetukseen yläkoulussa, on oltava valmiiksi riittävä kielitaito. Helsinkiin muuttava oppilas, joka on aiemmin opiskellut kaksikielisessä perusopetuksessa, voi hakea kaikille peruskoulun luokille jatkuvan haun kautta.
Kaksikielisessä opetuksessa toisena kielenä on aina suomi. Vieraalla kielellä opetusta on 25–50 prosenttia koulun määrittelemän opetussuunnitelman mukaan.
Kaksikielinen opetus kehittää oppilaan kohdekielen kuullun ymmärtämisen, lukemisen ja kirjoittamisen taitoja sekä suullista kielitaitoa. Opetus innostaa myös kansainvälisyyteen ja kehittää valmiuksia muiden kielten opiskeluun.
Arjen kielitaitoa
Saikkisen lisäksi kaksikielistä luokkaa Malmin peruskoulussa opettaa Elena Ståhle, joka on 5-6K-luokan opettaja. Hänen luokallaan on kuusi viidesluokkalaista ja 14 kuudesluokkalaista. Osa tunneista pidetään yhdessä, osa erikseen.
Käytännössä kaksikielinen opetus tarkoittaa sitä, että suomea ja englantia käytetään sujuvasti rinnakkain.
— Tavoitteena on vahvistaa molempia kieliä. Oppiminen lähtee aina hyvästä äidinkielen taidosta. Mitä enemmän osaat sitä, sitä paremmin pystyt oppimaan vieraalla kielellä, Ståhle kertoo.
Opetuksessa hyödynnetään CLIL-menetelmää, joka tulee sanoista Content and Language Integrated Learning. Suomeksi se tarkoittaa sisällön ja kielen yhdistävää oppimista.
—Menetelmä yhdistää kielen oppimisen muihin aineisiin. Se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että englannintunnilla puhumme biologian tunnin aiheista englanniksi, Saikkinen sanoo.
Monenlaisille oppijoille
Opettajien mielestä kaksikielinen luokka sopii kaikille, jotka ovat kiinnostuneita kielitaidon kehittämisestä ja innostuneet kansainvälisyydestä. Aiempaa kokemusta kaksikielisestä opiskelusta ei tarvita.
—Kaikkein tärkeintä kielten oppimisessa on oma motivaatio. Kaksikielisellä luokalla opiskelun eteen joutuu tekemään kenties ainakin aluksi hieman enemmän töitä, sillä otamme saman opetussuunnitelman sisällön haltuun kahdella kielellä, Ståhle sanoo.
Hänen luokallaan on monenlaisia oppijoita. Osalla heistä puhutaan kotona englantia, osalla ei ole aiempaa kokemusta kaksikielisyydestä:
— Mielestäni on rikkaus, että samassa ryhmässä on englannintaidoltaan eri tasoisia oppilaita. He oppivat arjessa toinen toisiltaan.
Saikkisen mielestä kielitaito on sellaista pääomaa, jota ei voi ostaa kaupasta. Kielitaito avaa ovia tulevaisuuteen ja kansainvälistyvään maailmaan:
— Kun olin pieni, äitini kannusti minua opiskelemaan kieliä. Hän sanoi viisaasti, että vanhempana sinun ei tarvitse enää kantaa sanakirjoja repussasi, vaan sanat kantavat sinua.
Tiivis yhteisö
Malmin peruskoulun seitsemäsluokkalaiset Riiko 13, Jon, 13 ja Turkina, 12, käyvät kaksikielisen opetuksen luokkaa. He opiskelevat tällä hetkellä englanniksi muun muassa kotitaloutta, musiikkia ja liikuntaa. Matematiikassa opetellaan termit molemmilla kielillä.
Luokalla on kuusitoista oppilasta. — Meistä kasvoi nopeasti tiivis yhteisö. Tuntuu siltä kuin olisimme olleet yhdessä vuosia, vaikka olemme tunteneet toisemme vasta seitsemänneltä luokalta lähtien, Turkina sanoo.
Kaikki ovat tyytyväisiä valintaansa opiskella kaksikielisellä luokalla. —Tulevaisuudessa on helpompi hakea töitä, kun kielitaito on hallussa, Riiko tuumii.
Seitsemäsluokkalaiset kannustavat jokaista, jota vähänkin kiinnostaa kielitaito ja kansainvälisyys, hakemaan kaksikieliselle luokalle.
— Jotkut arastelevat puhumista, koska tuntevat puhuvansa ”rallienglantia”. Aksentilla ei ole mitään väliä. Me kaikki vasta opettelemme, Turkina sanoo ja lähtee välitunnin viettoon.
Teksti: Eveliina Lauhio
