Helsingin kaupunki käynnisti vuonna 2021 projektin, jonka tarkoituksena on ollut korjata selvästi virheelliset rakennus- ja kiinteistötiedot kaupungin ja valtion rekistereissä. Suurin osa korjauksista koskee maapohjan rakennusoikeutta kerrosneliömetreinä sekä rakennuksen pinta-alaa (kokonaisala).
Korjaukset aiheuttavat muutoksia kiinteistöveroon. Korjausten myötä kiinteistöverotus voidaan toteuttaa mahdollisimman tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti kiinteistönomistajien kesken.
Vanhojen rakennusten korjatut tiedot kannattaa tarkistaa
Kun Verohallinto toimittaa rakennusten tietojen muutoksista selvityksen(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun), kaupunki suosittelee, että kiinteistönomistajat varmistavat myös itse tietojen oikeellisuuden. Verovelvolliset ovat vastuussa veroilmoituksensa oikeellisuudesta.
Suurin osa rakennusten tietoihin tehdyistä korjauksista koskee ennen vuotta 1980 valmistuneita rakennuksia.
Tarkastamisen yhteydessä kokonaisalat on helpointa laskea ajantasaisista rakennuspiirustuksista. Piirustuksia voi tarvittaessa tilata PDF-tiedostoina esimerkiksi Lupapisteestä(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun). Osassa Lupapisteen piirustuksista mittakaava on määritettävä erikseen. Tarvittaessa tarkastuksessa voi käyttää ulkopuolista asiantuntijaa.
Kaikki kuntien ja Verohallinnon rekisterien väliset poikkeamat kiinteistöjen rakennustiedoissa eivät tarkoita, että niissä olisi virheitä.
”Kaupunki toimittaa uusien rakennushankkeiden yhteydessä muuttuneet rakennustiedot Verohallinnolle kiinteistöverotusta varten. Kuntien rakennusvalvonnoissa tuotettujen tietojen ja Verohallinnon kiinteistöverotuksen vanhojen rakennustietojen rakenteet kuitenkin eroavat toisistaan, mikä on otettava tietojen tarkistamisessa huomioon. Esimerkiksi kokonainen rakennus voi olla kiinteistöverotuspäätöksellä useampana osana johtuen siitä, että alkuperäisen rakennusosan jälkeen rakennettuihin laajennuksiin sovelletaan verotuksessa eri ikäalennusten laskentaperiaatteita. Muitakin poikkeuksia toki on”, kertoo projektipäällikkö Olli Järvinen.
Lisätietoa maapohjan kiinteistöverotuksesta:
Helsingin asemakaava-alueella maapohjan kiinteistöverotus perustuu yleisimmin rakennusoikeuteen ja asemakaavan mukaiseen käyttötarkoitukseen.
Kiinteistöverotuksessa sovellettu rakennusoikeustieto ei kuitenkaan aina vastaa asemakaavakartalle merkittyä rakennusoikeutta:
”Jos kiinteistöverotuspäätöksellä näkyvä maapohjan rakennusoikeus poikkeaa asemakaavakartalle merkitystä rakennusoikeudesta, syy voi olla niin sanotussa kaksitasoasemakaavassa(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun), jolloin maapohjan kiinteistövero perustuu tosiasiallisesti hyödynnettyyn rakennusoikeuteen. Poikkeuksia voivat aiheuttaa myös lisää rakennusoikeutta tuonut poikkeamispäätös tai ullakkorakentaminen. Voi myös olla, ettei kiinteistöä ole vielä muodostettu tonttijaon mukaisesti, jolloin asemakaavassa annettua rakennusoikeutta ei välttämättä voida suoraan soveltaa verotuksessa. Nämä tiedot ovat kuitenkin jo pääsääntöisesti kunnossa, joten asia ei lähtökohtaisesti aiheuta maanomistajalta toimenpiteitä, sanoo Järvinen.”
- Kun saat kiinteistöverotuspäätöksen, toimi näin (ohje henkilöasiakkaille)(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
- Kiinteistöjen arvostaminen kiinteistöverotuksessa(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
- Kiinteistöverolain soveltamisohje(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
- Lupapiste Kauppa(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
- Uutinen 4.2.2021: Rakennus- ja kiinteistötietoja ajantasaistetaan - voi vaikuttaa joidenkin kiinteistöveroon
- Uutinen 8.3.2022: Kiinteistöveropäätös tulossa pian – tarkista ovatko tietosi kunnossa