Kohti syötävää korttelia – Helsingissä kehitettiin urbaaniin ruoantuotantoon liittyvää liiketoimintaa

Helsingin seudun ympäristöpalvelut toteutti yhdessä kaupunkiviljely-yrittäjien kanssa urbaaniin ruoantuotantoon liittyviä kokeiluja kerrostaloympäristössä.
Kaupunkiviljelijä. Kuva: Markku Laine

Kiinnostus ruoantuotantoon, kestävään ruokajärjestelmään ja sen kiertotalousratkaisuihin on ollut nousussa viime vuosina, ja kriisien myötä myös ruoan omavaraisuus on noussut yhä enemmän keskusteluihin. Kestävä kaupunkiseutu ja siihen liittyvät ratkaisut kiinnostavat päättäjien lisäksi myös kaupunkilaisia omassa arjessa. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY on toteuttanut yhdessä kaupunkiviljely-yrittäjien kanssa urbaaniin ruoantuotantoon liittyviä kokeiluja kerrostaloympäristössä yhdessä asukkaiden kanssa.

Helsingin kaupungin tavoite on edistää kiinnostusta kaupunkiviljelyä ja ruoan vähähiilisyyttä kohtaan. Käytännön työtä on tehty HSY:n koordinoimassa 6Aika: CircularHoodFood -hankkeessa, jossa urbaanin ruoantuotannon, ruoan kiertotalouden sekä hiilineutraalin kaupunkiympäristön teemoja on lähestytty ruohonjuuritason kokeiluilla. Kokeiluissa on ollut mukana lähes 50 organisaatiota ja tahoa asukkaista ja taloyhtiöistä yrityksiin. Kokeiluissa mukana olleille ruokaketjut ja ruoantuotanto ovat avautuneet uudella tavalla ja myös ruoan arvostus on lisääntynyt.

Kaupunkiviljelyn monet hyödyt

Urbaanin ruoantuotannon kokeilujen tavoitteena on ollut etsiä parhaat käytännöt ja opit kaupunkiviljelyn edistämiseksi kerrostaloissa ja löytää hyviä  käytäntöjä ilmastoviisaan lähiruoan edistämiseksi kaupunkikortteleissa.

Helsingissä kesällä 2021 järjestetyssä kokeilussa oli mukana kerrostalopilottikohde Lauttasaaressa. Kokeilut järjestettiin yhdessä kaupunkiviljelyratkaisuja tuottavien yrittäjien, asukkaiden ja taloyhtiöiden ja vuokratalojen hallitusten kanssa. Niiden kautta yritykset saivat mahdollisuuksia uusiin markkina-avauksiin ja tuotekehitykseen ja niistä oppivat paljon sekä yritykset että asukkaat. Kaupunkiviljelyn positiivisia vaikutuksia ovat olleet muun muassa kaupunkien vihertyminen, yhteisten tilojen käyttöarvon nousu ja asukkaiden yhteisöllisyys.

”Halusimme kokeilujen avulla kannustaa pääkaupunkiseudun asukkaita lähiruoan viljelyyn ja kasvattamiseen kaupunkitilassa. Paikallinen ruoantuotanto omassa asuinympäristössä voi lisätä siten myös ruoan arvostusta”, projektipäällikkö Roosa
Halonen Helsingin seudun ympäristöpalvelut - HSY:stä kertoo.

Yhteisöviljelmiä perustettaessa avoin ja oikea-aikainen viestintä taloyhtiössä on oleellista. ”On tärkeää, että talosta löytyy aktiivisuutta ja kaikki asukkaat tuntevat olevansa tervetulleita viljelemään”, Halonen korostaa.

Kokeiluissa viestinnässä onnistuttiinkin poikkeuksellisen hyvin: tilaisuuksien ja asukastilaisuuksien lisäksi käytössä oli monipuolinen kattaus sosiaalisen median kanavia, joiden kautta tavoitettiin viljelyjakson aikana kymmeniätuhansia aiheesta kiinnostuneita. Kokeilun päätteeksi opit koottiin käytännön oppaaksi ja kurssikokonaisuudeksi kaupunkiviljelystä kiinnostuneille taloyhtiöille ja asukkaille. Linkit niihin on koottu tämän uutisen loppuun. Kurssilla kerrotaan erilaisista sisä- ja ulkoviljelyratkaisuista sekä avataan päätöksentekoon, hankintaan, vakuutuksiin ja asukasviestintään liittyviä vaihtoehtoja. Jokainen talo voi valita oman tapansa toteuttaa kaupunkiviljelyä. Kaikki hankkeesta tuotetut materiaalit ovat maksuttomia.

Toinen kattaus ruokahävikin vähentämiseen

Peräti kolmasosa maailmassa tuotetusta ruoasta päätyy hävikkiin. HSY onkin ravintoloitsijoiden tuella 6Aika: CircularHoodFood -hankkeessa kampanjoinut ruokahävikkiä vastaan. Tavoitteena on ollut innostaa kotikeittiöitä huippukokkien vinkkien avulla minimoimaan ruokahävikkiä viestinnällisellä kampanjalla. Ruokavaikuttaja Jyrki Sukula käänsi ravintola Nokan, Zillan ja Savoyn hävikkivinkit kansantajuiseen muotoon yhdessä muiden huippukokkien kanssa.

Toinen

kattaus(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
-kampanjan avulla pyrittiin vaikuttamaan hävikkiin kotona havainnollistavien tietoiskujen ja konkreettisten vinkkien ja reseptien kautta.

Chef de Cuisine Henrik
Kovanen Savoysta korostaa, että ravintolan hävikkifilosofiassa pyritään hyödyntämään kaikkia kasvin osia porkkanan ja nauriin naateista parsakaalin varsiin. ”Yrttiöljyyn ja -etikkaan voi hyödyntää nuukahtaneita yrttejä. Aistinvarainen arviointi on hävikinhallinnassa oleellinen keino”, Kovanen sanoo.

Ideakilpailu lajitteluratkaisuille

Lähes jokainen meistä tuskailee tilanpuutetta, kun kodeissa mietitään toimivia ratkaisuja jätteiden lajitteluun. Myös HSY:n tekemän tutkimuksen mukaan suurin este lajittelulle on tilanpuute. Kierrätys lähtee
käsistä –ideakilpailussa etsittiin koteihin uusia kierrätysratkaisuja. Kilpailussa pyydettiin asukkaita ideoimaan ja ilmiantamaan uudenajan urbaaneja ratkaisuja kotona tehtävän lajittelun helpottamiseen. Runsaan medianäkyvyyden myötä kilpailuun saatiinkin yli 50 ratkaisuehdotusta.

Ratkaisuissa painotettiin muun muassa esteettisyyttä, toiminallisuutta ja vastuullisuutta. Raadissa oli mukana myös kotimainen kalustevalmistaja Niimaar Oy, joka toteutti myös voittajakalusteiden prototyypit.

”Kasvavana yrityksenä oli ilo saada olla mukana tässä kokeilussa. Ideasta päästiin oikeisiin kalusteisiin nopeassa aikataulussa ja saimme arvokasta tietoa tuotteiden käytännöllisyydestä”, toimitusjohtaja Enni
Karikoski Niimaarilta kertoo.

 

Kierrätyskaruselli oli yksi voitokkaista lajitteluratkaisuista.
Kuva: Riikka Sutinen

HSY jatkaa taloyhtiöiden ja yrittäjien välisen yhteistyön edistämistä uudessa Circular Green Blocks -kumppanuushankkeessa. Siinä etsitään muun muassa innovatiivisia, kiertotalouden mukaisia palveluratkaisuja piha-alueiden parannukseen ja kaupunkiviljelyn edistämiseen pilottikohteissa pääkaupunkiseudulla.

”Hankkeessa on käynnissä yrityksille tarkoitettu haku, johon he voivat osallistua joko uusilla tai jatkokehittävillä kiertotalouden mukaisilla ratkaisuideoilla”, Halonen vinkkaa.

Lisätietoja sekä linkkejä lajitteluun ja kaupunkiviljelyyn:

6Aika:

CircularHoodFood(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
 -hanke edisti hiilineutraalin kaupunkiympäristön ja
kestävän ruokajärjestelmän syntymistä, ruoan hiilijalanjäljen pienentämistä
sekä vauhditti aiheeseen liittyvän uuden liiketoiminnan, yhteistyön ja
ratkaisujen syntymistä.


Hanketta toteuttivat Helsingin seudun ympäristöpalvelut
-kuntayhtymä HSY (päätoteuttaja), Helsingin yliopisto, Metropolia
ammattikorkeakoulu ja Vantaan kaupunki. Hanke oli osa Suomen kuuden suurimman
kaupungin 6Aika-strategiaa ja sai rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastolta
(EAKR).

Uutisen pääkuva: Markku Laine