Iframe not supported
Harmaana syyspäivänäkään ei Kontulan ostoskeskuksen seiniltä puutu väriä. Ostarin ylätasolla, kirjaston ja terveysaseman kupeessa, on 30-metrinen “Toivon muuri”. Muraali syntyi kesän aikana vajaan kahdenkymmenen taiteilijan toimesta. Suurin osa tekijöistä on itseoppineita taiteilijoita, toisilla on alan koulutus.
Muuria ja sen vierestä löytyvää, lasten maalaamaa aluetta, esittelee yhteisötaiteilija Heidi Hänninen. Hänninen on Kontula Art Schoolin (KAS!) perustaja, ja tehnyt töitä kotikulmillaan Kontulassa vuodesta 2016 alkaen.
“Halusin, että tämä muuri olisi kuin julkinen työhuone. Katutaidelaboratorio, jossa saisi kokeilla mitä vaan ja tehdä tarvittaessa uudestaan”, Hänninen kertoo.
Kontula Art Schoolin toimintaan voi tulla mukaan matalalla kynnyksellä
Viikottain kokoontuvaan taiteilijoiden ryhmään kuuluu noin kymmenen hengen ydinjoukko. Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, osallistua saa oman jaksamisen ehdoilla. Tällä hetkellä yhteisöllisen taidekoulun toiminnan mahdollistaa Hännisen saama apuraha Suomen Kulttuurirahastolta.
“Olen todella kiitollinen rahoittajille, Suomen Kulttuurirahastolle ja aiemmin Alfred Kordelinin säätiölle. Niin lasten kuin aikuistenkin ryhmät ovat lähes täynnä, ja toivon tietenkin, että toiminta saisi jatkua.”
Kontulasta löytyy myös Heidi Hännisen tekemää taidetta. Kuvassa oleva teos on syntynyt yhteistyössä kollektiivissakin vaikuttavan Antti Sibakoffin kanssa. Teos juhlistaa kansainvälistä äidinkielen päivää, jota vietetään helmikuun 21. päivä.
Katutaidetta yhteisötaiteen metodina tutkinut Hänninen uskoo, että katutaiteen keinoin ihminen voi rakentaa identiteettiään suhteessa ympäristöönsä ja toisiin ihmisiin. Hän on huomannut, että julkisella paikalla oleva teos voi olla tekijälleen todellinen voimavara.
“Teoksen ei tarvitse olla seinällä vuosikausia vaan riittää, että se on siellä hieman pidempään niin, että tekijä voi ohi mennessään katsoa ja todeta, että mä olen pystynyt tuohon.”
Ympäröivä tila antoi inspiraatiota muraalin maalaukseen
Kontulan muraalia maalattiin kesällä kahden kuukauden ajan, ja Hänninen kertoo kollektiivin työskennelleen jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Siinä missä katutaide yleensä syntyy tarkan suunnitelman pohjalta, Kontulassa lähestymistapa oli kokeellisempi.
“Samalla kun Toivon muuria tehtiin, tekijät fiilistelivät tätä tilaa ympärillä. Saimme myös yleisöä, etenkin muraalia vastapäätä olevalle terassille kokoontuivat vakiokasvot kommentoimaan. He osallistuivat myös teoksen julkistusjuhlaan elokuussa.”
Monenlaisista taustoista tulevia tekijöitä esitellään tarkemmin Kontula Art Schoolin Instagram-tilillä(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) sekä Facebook-sivuilla(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun). Sieltä löytyy myös tarinoita teosten takaa. Siinä missä lasten seinältä löytyy värikkäitä viikonpäiväplaneettoja sekä kirjoista ja peleistä tuttuja hahmoja, on aikuisten tekemän taiteen takana myös surullisiakin tarinoita.
Heidi Hänninen kertoo, että seinältä löytyy esimerkiksi tiiliä, joihin voi kirjoittaa edesmenneiden läheisten nimiä. Kahden nuoren maalarin tekemä teos on omistettu kuolleelle ystävälle, jonka nimi maalattiin ensimmäiseen tiileen. Hänninen itse on maalannut muraaliin muun muassa pääkallokiitäjän, jolla on koronamaski.
Myös alueen ajankohtaiset tapahtumat ovat osana teoksia. Taskukelloa heiluttavan jäniksen kellotaulussa viisari siirtyy vuosi kerrallaan kohti keskiyötä, joka tarkoittaa vuotta 2025. Silloin Kontulan nykyinen ostoskeskus puretaan, ja tilalle rakennetaan täysin uusi ostari.
Kontula kuuluu Mellunkylän alueeseen, joka on yksi kolmesta kaupunkiuudistusalueesta. Muut alueet ovat Malmi ja Malminkartano-Kannelmäki. Kaupunkiuudistus on uusi toimintamalli, jonka tavoitteena on kohentaa vanhojen asuinalueiden toimivuutta, viihtyisyyttä ja houkuttelevuutta.
Lisätietoa kaupunkiuudistuksesta(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Lisätietoa Mellunkylän alueesta(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)