Korkeasaaren Villieläinsairaalaan tuotiin maalis-huhtikuussa hoitoon yhdeksän harmaahylkeen kuuttia etelä- ja länsirannikolta. Hylkeenpoikaset olivat liian varhain emostaan eksyneitä tai muutoin itsenäisen elämänsä alussa pulaan joutuneita yksilöitä.
Lähes kaikki hoitoon tuodut kuutit olivat alipainoisia, jopa alle 10-kiloisia. Liian laiha kuutti nääntyy ravinnon puutteeseen, sillä ilman ihonalaista rasvakerrosta se ei tarkene kalastaa meressä. Heikkokuntoiset kuutit harhailivat muun muassa metsässä, talon pihassa ja satama-alueella.
— Yhdeksän hylkeenpoikasen yhtäaikaisessa hoidossa oli melkoisesti työtä. Kalaa meni kiireisimpänä aikana yli 35 kiloa päivässä ja tilat olisivat käyneet ahtaiksi ilman uutta merivesiallasta. Kuuteista kahdeksan on jo päässyt takaisin merelle Meripelastusseuran kyydissä. Teemme parhaamme, että viimeinenkin kuuttipotilas saadaan kuntoutettua, kertoo Villieläinsairaalan toiminnasta vastaava kuraattori Ville Vepsäläinen.
Vielä hoidossa oleva Porkkalan kuutti oli huhtikuun lopulla löydettäessä vastasyntynyt, valkokarvainen ja painoi vain reilut yhdeksän kiloa. Se ei ole hoidossa kerryttänyt painoa samaa tahtia lajitovereidensa kanssa, sillä se söi silleistä vain päät. Nyt silakkakuuri merivesialtaassa on saanut painon nousemaan jo 18 kiloon.
Keskimäärin kuuttien hoito Villieläinsairaalassa kesti kaksi kuukautta. Saapuessaan hylkeenpoikanen sijoitettiin hoitoyksiöön, jossa oli lämpölamppu ja pieni allas. Ravinnoksi kuuteille annettiin kalamössöä letkulla suoraan vatsaan. Kun kalat alkoivat maistua, annosta lisättiin. Tässä vaiheessa kuutti siirrettiin isompaan altaaseen, jossa varmistettiin, että se osaa pyydystää elävää kalaa ravinnokseen. Kun nuori hylje saavutti 25–30 kilon painon, se palautettiin mereen hylkeidensuojelualueelle.
