Viime vuosi oli täysin poikkeuksellinen myös työllisyyden kehittymisen osalta: koronamaaliskuu toi rajun muutoksen, kun sekä työttömyysluvut kasvoivat koko maassa rajusti samaan aikaan kun avoimien työpaikkojen määrä romahti. Työttömyyden lisääntyessä myös kuntien maksamat työmarkkinatukien kuntaosuudet kasvoivat voimakkaasti. Viime heinäkuussa Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan noin 50 000 työtöntä enemmän kuin vuosi sitten samaan aikaan.
Helsingin kaupungin elinkeino-osaston viime marraskuussa valmistuneesta raportista ilmenee, että kun vuonna 2019 työttömyys aleni voimakkaimmin juuri helsinkiläisten nuorten kohdalla, vuonna 2020 työttömien nuorten määrä kasvoi korkeimmillaan alle 25-vuotiaiden kohdalla peräti 111 prosenttia sekä 25–29-vuotiaiden kohdalla 96 prosenttia.
”Pandemiatilanne toi rajuun käänteen hyvin alkaneeseen vuoteen. Edellisenä vuonna alle 25-vuotiaiden työttömien määrä Helsingissä oli alentunut ilahduttavasti noin 10 prosenttia ja 25–29-vuotiaiden määrä 12 prosenttia. Nyt tilastot puhuvat karua kieltä: sitä mukaa kun alle 30-vuotiaiden työttömyys on kasvanut, avoimien työpaikkojen määrä on laskenut. Jyrkintä kasvua on tapahtunut 20–24- ja 25–29-vuotiaiden helsinkiläisten työttömien ryhmissä”, Helsingin kaupungin maahanmuutto- ja työllisyysasioiden johtaja Ilkka Haahtela sanoo.
Läpi Suomen pandemiatilanne on iskenyt pahimmin palvelu- ja myyntialoihin. Palvelualoista se on koetellut eniten myynti- ja ravitsemusalaa. Myös sukupuolivaihtelua on.
”Tarkasteltaessa alle 30-vuotiaiden helsinkiläisten työttömien ikäryhmää sukupuolittain nähdään myös, että naisten osuus kasvoi neljä prosenttia. Naisten osuus kunnan osarahoittaman työmarkkinatuen saajien määrissä oli myös kasvusuhdanteessa viime vuoden aikana, kun taas miesten osuus väheni hieman”, Haahtela toteaa.
Helsinkiläisnuorten työllisyystilastot tarvitsevat kuntakokeilua
Maaliskuussa alkava työllisyyden kuntakokeilu on merkittävä kehitysaskel helsinkiläisen työttömyyden hoidossa.
"Juuri nyt tarvitaan joustavuutta, kekseliäisyyttä ja innovatiivisuutta koko yhteiskuntaamme ravistelevan työllisyyshaasteen ratkaisussa, ja näitä elementtejä lähdemme kuntakokeilun myötä tutkimaan sekä kehittämään. Pelkästään viime vuodelta Helsingillä on maksettavanaan 75 miljoonan euron lasku, joka aiheutuu kunnan osarahoittamasta työmarkkinatuesta. Tätä laskua maksaa jokainen helsinkiläinen. Lisäksi on muistettava, että tämä on vain 50—70 prosenttia siitä koko summasta, mitä työttömyys etenkin pitkittyessään maksaa suomalaiselle yhteiskunnalle”, Haahtela kertoo.
Kuntakokeilun alkaessa hieman alle 50 000 helsinkiläistä työtöntä siirtyy kunnan työllisyyspalvelujen piiriin.
”Siirto koskee nimenomaan muun muassa pitkäaikaistyöttömiä ja ylipäätään vaikeammin työllistyvien ryhmiä. He pääsevät täysin uudenlaisten palvelusuunnittelun piiriin, joskin konkreettinen työ aloitetaan vasta maaliskuussa ja mitään valmista ratkaisua meillä ei ole tietenkään heti tarjota. Kokeilu on tarpeellinen juuri siksi, että en usko jo tunnettujen keinojen pystyvän siivittämään yhteiskuntaa tarvittavaan työllisyyskehittymiseen”, Haahtela pohtii.
Mikä konkreettisesti muuttuu?
”Helsingin työllisyyspalvelut ovat olleet olemassa jo ennen kuntakokeilua, mutta palvelukokonaisuus kokee nyt uudenlaisen muutoksen, kun yhdistämme voimamme TE-palveluista kaupungille kokeilun ajaksi siirtyvän osaajajoukon kanssa. Olemme vakuuttuneita siitä, että koska me kaupungilla tunnemme juuri helsinkiläiset työttömät ja toisaalta meillä on valtavat verkostot sekä työllistävien tahojen että koululaitosten kanssa, yhdessä TE-palvelujen ammattilaisten kanssa pystymme aloittamaan täysin uudenlaisen ammatillisen ekosysteemin rakentamisen työnhakijoille ja työvoimaa tarvitseville”, työllisyys- ja maahanmuuttoasioiden johtaja Haahtela sanoo.
Uudenlaisen palvelumallin rakentaminen alkaa alusta, mutta koskee suuria kokonaisuuksia. Esimerkiksi yksi isoimmista panostuksista yksittäisen työttömän kohdalla on palkkatuki, jonka avulla työllisyyskokeilussa tavoitellaan aikaisempia vaikuttavampia tuloksia ns. välityömarkkinoiden ratkaisujen sijaan.
”Palkkatukitoiminta on hyvin keskeistä etenkin pitkäaikaistyöttömyyden ratkaisemiselle, mutta tällä hetkellä sen vaikuttavuusprosentti on parhaimmillaan 45 prosentin luokkaa. Tämä tarkoittaa sitä, että puolen vuoden seurantajaksolla vain 45 prosenttia kunnallisen palkkatuen kautta tuetussa työpaikassa olevista työllistyy tavalliseen työsuhteeseen, ja se on kestämätön tilanne. Kuntakokeilun myötä aiomme muun muassa paketoida työllisyysratkaisuja täysin uudella tavalla siten, että asiakkuuspolku suunnitellaan palkkatukityöpaikkaa pidemmälle potentiaalisten työnantajien kanssa”, Haahtela vinkkaa.
