Pitäjänmäen peruskoulu pilotoi uudenlaista sovittelua oppilaiden välisiin konflikteihin. Ensimmäiset kokemukset puolueettomasta ja vapaaehtoisesta sovittelusta ovat hyviä.
Nollatoleranssi kiusaamiselle sekä jengiytymisen ja rikollisuuden ehkäisyä. Siinä isoja ja tärkeitä koulumaailman asioita, joihin esimerkiksi Pitäjänmäen peruskoulussa puututaan nyt aiempaa järjestelmällisemmin ja laajemmin.
Koulussa on aloitettu Resto-toiminnan sovittelut, joissa konfliktitilanteita käydään läpi ja seurataan puolueettomasti, kaikkia osapuolia kunnioittavasti.
Apulaisrehtori Henna Nurmi kertoo, että sovittelujen taustalla oli levoton lukuvuosi koulussa. Opettajat olivat puuttuneet häiriöihin topakasti, mutta koulussa kaivattiin uusia työkaluja tilanteiden ratkaisemiseksi.
Empatialla ja toisten huomioimisella on iso rooli.
Tilanteet häiriöiden taustalla saattavat olla monimutkaisia. Koulu tunsi jäävänsä niiden selvittelyssä yksin.
Jengiytymisen ja rikollisuuden ehkäisyn hankkeen projektiasiantuntija Emnet Tarer otti sopivaan aikaan kouluun yhteyttä ja kertoi mahdollisuudesta ryhtyä Resto-toiminnan pilottikouluksi.
Restoratiivisessa sovittelussa otetaan huomioon konfliktin kaikki osapuolet ja heidän näkökulmansa. Empatialla ja toisten huomioimisella on iso rooli.
Sovittelun arvoihin ja pelisääntöihin kuuluvat puolueettomuus, vaitiolo, luottamus ja vapaaehtoisuus sekä se, että sovittelussa ei jaeta rangaistuksia. Syyllisten sijaan haetaan ratkaisuja.
Sovittelu hakee ratkaisua puolueettomasti.
Restoratiivinen sovittelu ei tarkoita, että konflikteista selviäisi ilman seuraamuksia, kuten jälki-istuntoa, puhuttelua tai rikosilmoitusta. Ne ovat edelleen käytössä.
Sen sijaan sovittelun yksi tehtävä on varmistaa, että konflikti tulee kunnolla käsitellyksi ja että osapuolet voivat jatkaa eteenpäin – jos nyt eivät vallan ystävinä, niin ainakin neutraaleina tuttuina. Samalla ehkäistään uusia konflikteja.
Tarer kertoo, että restoratiivisen sovittelun toteutuminen vaatii ajattelutavan muutosta. Vaikka tekijä saisikin esimerkiksi jälki-istuntoa, sovittelu hakee ratkaisua puolueettomasti.
Otetaan käytännön esimerkki:
Oppilas on lyönyt toista, ja siitä on seurannut rikosilmoitus ja jälki-istunto. Rikosilmoituksen käsittely kestää oman aikansa, mutta sovittelussa päästään jo selvittämään, kuinka vastaava tilanne estetään jatkossa.
Sovitteluprosessiin kuuluvat luottamukselliset erillistapaamiset, ja osapuolet kohtaavat toisensa sovittelijoiden kanssa vasta sen jälkeen. Sovittelijoita on paikalla kaksi.
Sovitteluun osallistuminen on vapaaehtoista, ja siihen kysytään oppilaiden huoltajilta lupa.
Resto-toiminta on ajankohtaista monesta syystä. Se täydentää osaltaan kaupungin peruskoulujen kiusaamisen vastaista toimintaa. Kaupunki on lisäksi päättänyt ehkäistä perusopetuksessa jengiytymistä ja rikollisuutta ja saanut tätä varten tukea opetus- ja kulttuuriministeriöltä.
Pitäjänmäen peruskoulussa on päästy hyödyntämään ja jatkamaan Kannelmäen peruskoulussa aloitettua sovittelumallia.
Kiusaamiseen puututaan jo jämptisti kaikissa kouluissa, ja tarvittaessa konflikteista lähtee poliisille rikosilmoitus.
Tarer korostaa, että kyse on järjestelmällisestä toimintakulttuurin muutoksesta. Vaikka Pitäjänmäki toimii pilottina monen toimijan yhteistyön sovittelumalleissa, kyseessä ei ole yksittäinen hanke, eikä koulu kehitä sitä yksin.
Kiusaamiseen puututaan jo jämptisti kaikissa kouluissa, ja tarvittaessa konflikteista lähtee poliisille rikosilmoitus. Poliisi kuitenkin ehdotti pari vuotta sitten, voisiko koulujen konflikteja ohjata myös Helsingin sovittelutoimintaan, joka on maksutonta alle 15-vuotiaille.
Pitäjänmäellä toimitaan näin. Osa tapauksista siirtyy yhä kaupungin sovittelutoimintaan, mutta samaan aikaan koulussa kehitetään restoratiivisen sovittelun mallia. Mukana ovat poliisin ja kaupungin sovittelutoiminnan lisäksi Aseman Lapset ry:n katusovittelijat.
Uusia sovittelumalleja on tarkoitus levittää myös muihin kouluihin. Tavoitteena on saada aikaan vaikuttavia ja pitkäjänteisiä työkaluja konfliktien ratkaisemiseksi.
Restoratiivisen sovittelun koulutuksen kävi syksyn 2024 aikana Pitäjänmäen peruskoulun viisi ammattilaista, apulaisrehtorin lisäksi kuraattori, kouluvalmentaja, erityisopettaja ja luokanopettaja.
Koulutuksissa käydään läpi restoratiivisuuden taustaa – sitä, kuinka ajatukset vaikuttavat tunteisiin ja tunteet tekoihin. Tarkoitus on, että koulun Resto-sovittelijat oppivat tunnistamaan oppilaiden tarpeita ja luomaan pohjaa kestäville ratkaisuille.
Tarkoitus on, että jokainen tuntee tulevansa kuulluksi.
Myös konfliktien taustalla olevia tunteita ja tilanteita pyritään saamaan selville. Silloin voi paljastua esimerkiksi se, että tönijää itseäänkin kiusataan, mutta hän ei ole uskaltanut kertoa siitä.
Tarer on toiminut aiemmin koulukuraattorina ja selvittänyt kiistoja sovittelemalla. Hän kertoo, että oppilaat saattavat olla alussa varautuneita ja kummastella, miksi jo läpikäydyistä asioista kysytään uudestaan.
– Oppilaat lämpenevät, kun heiltä kysytään heidän omia ajatuksiaan, tunteitaan ja näkökulmiaan. Tarkoitus on, että jokainen tuntee tulevansa kuulluksi, Tarer kertoo.
Osapuolet saavat kertoa myös, mitä he tarvitsisivat, jotta tilanne korjaantuisi.
Erilliskeskustelujen jälkeen osapuolet kuulevat yhteisessä sovittelussa toisen osallisen näkökulman sekä vastaukset kysymyksiin kuten, miltä hänestä tuntui, kuinka tapahtuma on vaikuttanut häneen ja mitä vaadittaisiin, että hän pääsisi tapahtuneen yli.
Kaikkiin tilanteisiin restoratiivinen sovittelu ei sovi. Tällainen on esimerkiksi pitkäaikainen kiusaaminen, joka on laajentunut koulun ulkopuolelle, tai väkivallanteko, josta poliisilla on tutkinta kesken. Koulun ulkopuolisia konflikteja ei liioin oteta prosessiin mukaan.
Koulun henkilökunta on ottanut uuden sovittelutoiminnan hyvin vastaan, ja seuraaviin koulutuksiin on jo jonoa. Koulutuksen käyminen ei edellytä, että sen jälkeen olisi pakko toimia sovittelijana. Osallistujat saattavat hakea koulutuksesta uudenlaista lähestymistapaa hankalien tilanteiden käsittelyyn omassa luokassaan.
Taustalla on ajatus siitä, kuinka koko kylä kasvattaa lapset.
Koulussa on tähän mennessä selvitetty restoratiivisessa sovittelussa muutamia kiusaamistapauksia, joihin on liittynyt esimerkiksi lievää väkivaltaa, kuten tönimistä välitunnilla.
– Koulutuksen jälkeiset ensimmäiset sovittelut käytiin heti lokakuussa, ja ne sujuivat hyvin, Nurmi kertoo.
Hän esitteli uudenlaista sovittelumallia syksyllä vanhempainillassa, ja myös silloin vastaanotto oli myönteinen.
– Nyt meillä on pyyntö yhdeltä vanhemmalta, joka toivoo restoratiivista sovittelua lapsensa ristiriitatilanteisiin koulussa.
Tarer on puolestaan saanut oppilaan vanhemmalta ehdotuksen, että vanhemmille suunniteltaisiin oma sovittelemisen versio. Taustalla on ajatus siitä, kuinka koko kylä kasvattaa lapset. Tarerin mielestä idea ei ole lainkaan hassumpi.
Teksti: Kirsi Riipinen
