Valotaiteesta on tullut osa Kruunuvuorenrannan identiteettiä. Rakennuttajat ovat sitoutuneet prosenttiperiaatteeseen, toisin sanoen niiden on käytettävä prosentti hankkeen kustannuksista taiteeseen.
Noin puolet Kruunuvuorenrannan alueista ja kortteleista on rakennettu valmiiksi, toinen puoli on vielä jäljellä. Rakennustyömaata on etenkin Kruunuvuorenrannan läntisessä osassa Haakoninlahdella ja Koirasaarilla. Kruunuvuorenrannan ja Hakaniemen väliä alkaa liikennöidä ratikka pitkin Kruunusiltoja 2027.
Kruunuvuorenrannan oma valotaidekierroksen voi aloittaa mainiosti Laajasalosta päin tultaessa ensimmäisten valoteosten ryppäästä Borgströminmäeltä.
Arkkitehti Elina Ahdeoja kertoo, että Borgströminmäen alue on rakennettu valmiiksi paloasemaa lukuun ottamatta. Sen paikka on valmiina päiväkodin naapurissa Koirasaarentien ja Jurmonkujan kulmassa.
Kruunuvuorenranta on hyvin asuntopainotteista aluetta, julkisia rakennuksia on vähän. Alueen maaston korkeuseroja on hyödynnetty huolellisesti suunnittelussa, ja kauniita kallioita haluttiin suojella rakentamisen aikana. Niiden väliin on saatu viehättäviä polkuja ja oikaisureittejä.
"Alueen rakennuskanta on etenkin nykyiseen rakentamiseen verrattuna matalaa, sillä talot ovat 3–6-kerroksissia", Ahdeoja kertoo.
Kestävää valotaidetta
Projektinjohtaja Kati Kiyancicek kertoo, että Kruunuvuorenrannan valotaiteesta haluttiin kestävää. Ne on yhteensovitettu alueen rakennuksiin sekä ympäröivään luontoon. Teokset eivät myöskään saa häikäistä silmiä.
"Myös merenläheisyys tuulineen on pitänyt ottaa huomioon", Kiyancicek kertoo.
Valotaiteen koordinaattorina toiminut kaupungin valaistuspäällikkö Marjut Kauppinen vinkkaa olemaan tarkkana Kruunuvuorenrantaan tultaessa heti ensimmäisen liikenneympyrän tuntumassa, sillä osoitteessa Henrik Borgströmin tie 2 sijaitsee teos nimeltä Madonluvut.
"Teos muistuttaa perinteistä veistosta, ja se on päiväsaikaakin hauskan näköinen".
Teoksessa on käytetty valon lisäksi ruostumatonta terästä. Valo elää ohikulkevien ihmisten liikkeiden mukana voimistuen ja heikentyen.
Borgströminmäellä näkemisen arvoinen on myös Valomuuri-teos osoitteessa Föglönkuja 7. Taloyhtiön asukkaita ja ohikulkijoita ilahduttaa suuri pallo, joka vaihtaa hissukseen väriä. Samalla näyttää siltä, kuin pallo väreineen vyöryisi alaspäin. Valo muuntuu myös vuodenaikojen mukaan.
Lähes Valomuurin naapurissa, osoitteessa Föglönkuja 11, näkee OLI-teoksen pylväsvalaisuja.
Kauppinen listaa mielenkiintoisiin nähtäviin kuuluvaksi myös Rosalankuja 2:ssa sijaitsevan Valoni-teoksen, jossa talon kaikki parvekkeet muodostavat valotaideaiheen. Valoteos muuntuu sen mukaan, kuinka moni asukas on pannut parvekkeensa valot päälle.
Borgströminmäeltä ei kannata hätiköidä nopeasti kauemmas Kruunuvuorenrantaan, sillä tällä alueella on paljon nähtävää.
Valonlähteillä-teos on osoitteessa Rosalankuja 5. Valaistut teräsrunkoiset ”mättäät” loistavat pimeässä eri väreissä.
Naapurissa, Rosalankuja 6:ssa puolestaan pääsee näkemään teoksen Laajennettu havainto. Rosalankuja 1:ssä on Bianca-teos, joka valaisee veikeästi rakennuksen rajamuuria.
Kun palaa takaisin Alepalle ja jatkaa matkaa Koirasaarentietä Jurmolankadun kulmaan, näkee Mielenmaisemat-teoksen Setlementtiasuntojen sisääntuloaulassa ison lasiseinän takana. Valoseinälle heijastuu asukkaiden tuottamia kuva-aiheita.
Koirasaarentie 21:n Loimu-teos on sisäänkäyntien korkeissa syvennyksissä. Naapurissa, Koirasaarentie 23:ssa eli toisen liikenneympyrän kohdalla on moderni Nuotiopiiri. Sen ympyrän muotoon sijoitettujen betonivalaisimien päällä saa levähtää, sillä ne toimivat myös penkkeinä.
Myös parkkihalleista valoteoksia
Kruunuvuorenrannassa jopa pysäköintirakennukset ovat valoteoksia. Tällaisia pyöreitä siilomaisia rakennuksia on eri puolella aluetta, osoitteissa Föglönkuja 5, Rosalankuja 8, Gunillantie 13, Gunillantie 20 ja Koirasaarentie 48.
Marjut Kauppinen kertoo, että pysäköintilaitosten suunnittelija liitti huolellisesti valaistuksen osaksi arkkitehtuuria. Päivänvalossa pysäköintirakennusten julkisivujen veikeä väritys tekee niistä kiinnostavia, sillä väri on eri ja riippuu siitä, mistä suunnasta rakennusta katselee.
Teksti: Kirsi Riipinen
