Minna Saarenoksan syli on suosittu paikka. Niin myös nyt aamupäivän askartelujen aikaan, kun Pilvenhattaroiden ryhmän 1–3-vuotiaat kapuavat näyttämään värikkäistä palikoista koottuja rakennelmiaan. Lasten kasvoilta paistaa ilo, kun töitä ihastellaan porukalla.
Saarenoksa on pitkän linjan varhaiskasvattaja. Hänellä on alan kokemusta yli 20 vuoden ajalta. Hän aloitti työt päiväkodissa nuorena avustajana ilman alan koulutusta.
– Työ tuntui heti omalta, Saarenoksa kertoo.
– Suoritin ensin lähihoitajatutkinnon, sittemmin varhaiskasvatuksen kandidaatin tutkinnon perusopinnot. Nyt opiskelen työn ohella varhaiskasvatuksen opettajaksi.
Saarenoksa kuvailee työtään päiväkoti Vaapukassa ”ihan huipuksi”.
Työyhteisön ilmapiiri on hyvä, mikä näkyy myös kaupungin työntekijöille suunnatun Kunta10-kyselyn tuloksissa. Kunta10-tutkimuksessa selvitetään muun muassa henkilöstön terveyttä ja hyvinvointia.
Päiväkoti Vaapukassa sekä työntekijät että lapset edustavat monia kulttuureja.
– Yksi tekijä työn mielekkyydessä ja merkityksellisyydessä on päiväkodin kansainvälisyys, Saarenoksa pohtii.
Arjen asiat tutuiksi
Osa Vaapukan uusista lapsista tulee päiväkotiin osaamatta suomen kieltä vielä lainkaan. Saarenoksa ja muut työntekijät suunnittelevatkin huolellisesti, kuinka varhaiskasvatuksen polku saa mahdollisimman pehmeän aloituksen.
– Suunnittelussa otetaan huomioon myös se, että yhteinen kieli voi puuttua myös kommunikoinnissa huoltajien kanssa, Saarenoksa kertoo.
– Tilanteita auttaa, kun työntekijämme puhuvat useita eri kieliä. Ja välillä otamme avuksi kehonkielen ja kuvat.
Kun Saarenoksa saa tiedon ryhmäänsä tulossa olevasta lapsesta, hän ottaa tämän huoltajiin yhteyttä, tarvittaessa tulkkauksen avustuksella. Silloin sovitaan, koska perhe tulee päiväkotiin tutustumiskäynnille ja pääsee käymään alkukeskustelun yhdessä ryhmän opettajan kanssa.
Huoltajat puhuvat usein englantia, mutta esimerkiksi somalinkielisiä perheitä auttaa suuresti päiväkodin somalinkielinen lastenhoitaja Hawa Geney.
Alkukeskustelun aikana perhe kuulee suomalaisesta varhaiskasvatuksesta sekä päivän rutiineista. Perheelle kerrotaan, kuinka paljon päiväkodin arjessa ollaan ulkona ja retkeillään – toppa- ja kurahaalarit ovat siis ihan ykkösjuttu, ja niitä vinkataan etsimään myös vaikkapa kirpparilta.
Tarkoitus on, että perhe ehtii käydä päiväkodissa useita kertoja ennen varsinaisen varhaiskasvatuksen alkua. Saarenoksa antaa perheelle mukaan valokuvan ryhmän työntekijöistä nimineen, jotta kasvot tulevat tutuiksi etukäteen.
Elämyksiä syntyy, vaikka kaikki sanat eivät olisi hallussa
Kun arki päiväkodissa alkaa, lapselle halutaan antaa turvallinen olo. Saarenoksa panostaa kohtaamiseen ja huolehtii, että on lähellä lasta.
– Sensitiivisyys ja lämmin henki ovat tärkeitä. Jo lempeä äänenpaino kertoo paljon. Lapsen on saatava tuntea, että hän ei jää yksin.
Saarenoksa vertaa tilannetta siihen, että joku meistä aikuisista siirrettäisiin toiselle puolelle maailmaa keskelle kuhisevaa työpaikkaa. Millainen olo olisi, kun ei ymmärtäisi muiden puheesta sanaakaan?
Päiväkodissa uuden tulokkaan kanssa tehdään alussa paljon sitä, mistä lapsi pitää.
– Piirretään, leikitään, musisoidaan tai rakennellaan palapelejä, Saarenoksa luettelee.
– Ryhmän lapset kuulevat aamupiirissä, että nyt he saavat uuden kaverin. Kunkin pilvenhattaralaisen nimi opitaan nopeasti, kun sitä toistetaan.
Kuvia käytetään apuna paljon. Esimerkiksi ruokailua helpottaa, kun ennen sanojen tuloa voi näyttää vaikkapa leivän kuvaa ja samalla ilmaista halunsa saada sitä lisää.
Elämyksiä syntyy, vaikka kaikki sanat eivät olisi hallussa. Lähimetsä on seikkailujen paikka, ja pikkuhiljaa oppimisalueeksi kasvaa koko kaupunki. Jo metromatka on monen mielestä tosi jännittävä.
Saarenoksa on oppinut itsekin muutamia tärkeitä sanoja eri kielistä. Hänen ryhmänsä lapset puhuvat äidinkielenään suomen lisäksi kurdia, somalia, englantia ja daria.
Kiitoksia monelta suunnalta
Saarenoksan lempeä vastaanotto näyttää toimivan hyvin. Viikko sitten päiväkodissa aloittanut lapsi, joka ei osannut suomea sanaakaan, on jo sujahtanut muiden sekaan ja viilettää liikuntatuokiossa pitkin salia.
Päiväkodin johtaja Jarna Mäki on hyvillään päiväkodin osaavista työntekijöistä, joiden kanssa voidaan toteuttaa laadukasta toimintaa.
Vastikään päiväkotiin tutustumaan tullut perhe kertoo kuulleensa naapuruston vanhemmilta runsaasti kiitoksia varhaiskasvatuksen tasosta ja ulkomailta muuttaneiden vastaanotosta.
Suomalainen varhaiskasvatus on muista kulttuureista tuleville usein uusi asia. Osa vaikuttuu järjestelmällisestä varhaiskasvatussuunnitelmasta ja -tavoitteista. Osalla taas on aiempia kokemuksia kotimaidensa lähes koulumaisesta päiväkodista.
Huoltajat ovat olleet erityisen iloisia siitä, että lastaan hakiessaan he kuulevat työntekijöiltä juuri oman lapsensa päivästä.
Minna Saarenoksan mieltä lämmittää, kun hänen ryhmässään päiväkodin aloittaneet lapset muistavat ja käyvät halaamassa vielä kouluun siirryttyäänkin.
– Onneksi matka ei ole pitkä, sillä Puotilan ala-asteen sivukoulu toimii meillä tässä samassa rakennuksessa, Saarenoksa nauraa.
Teksti: Kirsi Riipinen
Vertaansa vailla
Meillä jokainen päivä on maailman tärkein.
Päiväkodeissamme jokainen saa olla sellainen kuin on – niin lapsi kuin aikuinenkin.
Tutustu meihin ja tule meidän työkaveriksi:
hel.fi/edurekry
