Koronavuodesta huolimatta kotihoidon asiakkaat antoivat kotihoidolle kouluasteikolla yleisarvosanaksi 8,19. Lukema pysyi lähes samana vuoden 2018 tulosten kanssa (8,2). Vastaajista peräti kolme neljästä antoi kotihoidolle arvosanaksi hyvän, kiitettävän tai erinomaisen.
– Olemme tehneet pitkäjänteisesti työtä kotihoidon kehittämiseksi. Olemme viime vuosina muun muassa palkanneet kotihoitoon yli 100 uutta työntekijää. Aina on varaa parantaa ja kehittämistyö jatkuu, mutta voimme olla tyytyväisiä tähän tulokseen, kotihoidon kehittämisestä vastaava palvelualueen johtaja Soili Partanen kertoo.
– On myös hienoa, että kaikilla kotihoidon palvelualueilla asiakastyytyväisyys on samalla tasolla. Tavoitteenamme on turvata yhdenvertaiset palvelut kaikille ja olemme siinä oikealla tiellä, Partanen jatkaa.
Korkeimman arvosanan (8,43) sai lääkejakelu, johon asiakkaat ovat perinteisesti olleet hyvin tyytyväisiä. Heikoimmin pärjäsi etähoito, jonka arvosana oli 7,86.
Hoitajat saavat kiitosta erityisesti ystävällisyydestä
95 prosenttia vastaajista kokee, että kotihoidon työntekijät kohtelevat heitä ystävällisesti. 79 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että hoitajilla on aina tai usein aikaa hoitaa sovitut tehtävät ilman kiirettä.
Suurin osa asiakkaiden käynneistä on hoitotoimenpiteiden tekemistä (67 %), avustamista lääkkeiden otossa (46 %) sekä peseytymisessä (46 %). Eniten lisää apua kaivataan ulkoiluun (20 %).
– Vastaajista 66 prosenttia kertoo saavansa arkeensa apua kotihoidon lisäksi myös lapsiltaan ja muilta läheisiltään. Omaisten ja läheisten rooli asiakkaan arjen pärjäämisessä ja esimerkiksi arkiliikkumisen tukemisessa on merkittävä, Partanen sanoo.
Vuoropuhelua omaisten ja asiakkaiden kanssa kehitettävä
Kyselyyn vastanneista asiakkaista 40 prosenttia ei tiennyt kuka on heidän vastuuhoitajansa. Lähes joka viidennelle puolestaan oli epäselvää, onko heille tehty palvelu- ja hoitosuunnitelma.
– Koronapandemian aikana emme ole voineet järjestää omaisten ja asiakkaiden kysely- ja keskusteluiltoja, mutta jatkamme tätä heti kun mahdollista. Meille on tärkeää käydä keskustelua asiakkaiden ja heidän läheistensä kanssa kotihoidon tarkoituksesta, saatavilla olevista palveluista ja saada palautetta työstämme, Partanen kertoo.
Yksi kehityskohteista on myös asiakkaiden arkiliikunnan tukeminen. Kyselyyn vastanneista asiakkaista vain joka neljäs kertoi tehneensä liikkumisharjoitteita.
– Kotihoidossa on käytössä liikkumissopimus, joka on osa palvelu- ja hoitosuunnitelmaa. Siihen kirjataan asiakkaan kanssa sovitut liikkumisen tavoitteet, jotka tukevat hänen hyvinvointiaan ja arjessa pärjäämistään. Tavoitteena voi olla esimerkiksi postilaatikolla käyminen. Sopimuksen käyttöä laajennetaan kokoa ajan ja se on osa kaupungin liikkumisohjelmaa, Partanen kertoo
Asiakaskysely toteutettiin lokakuussa 2020. Kyselyyn vastasi 2153 asiakasta ja vastausprosentti oli 33. Asiakaskysely on tehty säännöllisesti vuodesta 2006 alkaen ja se tehdään noin joka toinen vuosi. Kyselyssä vastaajat vastasivat heille esitettyihin väittämiin. He saivat antaa myös avointa palautetta.
Kotihoidolla tarkoitetaan kotisairaanhoitoa ja kotipalvelua. Kotihoito vastaa myös tukipalvelujen kuten kauppa-avun, peseytymisen, ateria- tai siivouspalvelujen järjestämisestä. Osa käynneistä voidaan toteuttaa etäkäynteinä.
Helsingissä on tällä hetkellä säännöllisen kotihoidon asiakkaita noin 7 000. Vuosittain käyntejä tehdään yli 3 miljoonaa.
Kuva: Maarit Hohteri, 2019