Helsingin sosiaali- ja terveyspalveluissa on kiinnitetty erityistä huomiota lasten ja nuorten kuulemiseen. Tapoja ja toimenpiteitä tähän on monia.
Ääni kuuluu myös meille
Kaupungin palveluja koskeva palautteenkeruu on lapsiystävällistä ja jokaiselle lapselle annetaan mahdollisuus kertoa mielipiteensä. Näin kuuluu Helsingin kaupungin yksi kehitystavoite Lapsiystävällisen kunnan tavoitteisiin liittyen.
Haluammekin, että palautteenkeruu palveluistamme on lapsiystävällistä, säännönmukaista ja järjestelmällistä. Tässä esittelemme kaksi tapaa ja erimerkkiä, kuinka sosiaali- ja terveyspalveluissa tavoite on otettu haltuun.
Palautetietoinen työskentely eli FIT
Fit-työskentelyä (Feedback Informed Treatment) käytetään useissa perhepalveluissamme, kuten neuvolan psykologipalvelussa ja avoperhekuntoutuksessa. Menetelmällä ensinnäkin arvioidaan palvelua ja lisäksi sitä käytetään palvelun laadun kehittämiseen. FIT-työskentelyssä käytetään kahta mittaria: vastaanottokäynnin alussa asiakas täyttää ensin mittarin, jonka tarkoituksena on seurata hänen hyvinvointinsa edistymistä. Vastaanottokäynnin lopussa täytetään toinen mittari, jonka avulla seurataan asiakkaan ja työntekijän välisen yhteistyösuhteen laatua.
Palautteen perusteella tapaamisia muokataan niin, että asiakas kokee hyötyvänsä niistä mahdollisimman paljon. Tällä tavalla jokaisen asiakkaan yksilölliset tarpeet tulevat kuulluksi ja niihin voidaan vastata seuraavilla tapaamisilla paremmin.
– Vaikka perheneuvolassakin asiakassuhteesta puhuminen ja asiakkaan voinnin kysyminen on arkipäivää, on FIT auttanut pitämään nämä tärkeät seikat jämäkästi mukana työn ytimessä. Myös asiakkaat ovat ottaneet menetelmän hyvin vastaan ja sen tiimoilta on virinnyt tärkeitä keskusteluja, psykologi Saku Etholén perheneuvolasta kertoo.
Perhekeskuksissa on kuultu pieniä lapsia
Sosiaali- ja terveyspalveluissa on kuultu viime vuoden puolella myös ihan nuorimpia asiakkaita, korkeintaan 5-vuotiaita perhekeskusten asiakkaita. Heiltä palautetta keräsi erikoissuunnittelija Pirkko Excell.
Tarkoituksena oli saada selville, miten lapset kokivat oman vastaanottokäyntinsä. Palautteen lapset antoivat hymynaamakuvan avulla. Valittavana heillä oli kolme naamaa, jotka kukin ilmaisivat erilaista tunnetilaa.
– Lasten oli helppo valita sopiva ilmekuva, ja sekä lapset että heidän huoltajansa ilahtuivat siitä, että pienet asiakkaat huomioitiin, Pirkko Excell sanoo.
Lue lisää Helsingin Lapsiystävällinen kunta -työstä(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)