Kysely lähetettiin yhteensä 3 130 omaishoitajalle ja kyselyyn vastasi 953 omaishoitajaa. Vastaajissa on mukana sekä iäkkäiden omaishoitajia että alle 65-vuotiaiden omaishoitajia. Vastaavat kyselyt on toteutettu myös vuosina 2013 ja 2018.
Omaishoitajat tekevät merkityksellistä työtä, kun he auttavat läheisiään pärjäämään kotona. Työ on raskasta ja siihen liittyy omaishoitajien hyvinvointia heikentäviä riskitekijöitä kuten kuormitusta. Tämä taas vaikuttaa olennaisesti omaishoitajien jaksamiseen ja hyvinvointiin.
Arjen tuki auttaa jaksamaan
Kyselytutkimuksen tuloksissa ilmenee, että arjen sujuvuutta tukevat palvelut koetaan hyvinvoinnille merkittävimmiksi. Vastauksissa korostui muun muassa omaishoidon lakisääteiset vapaapäivät ja muut arkiset palvelut kuten kotihoito ja siihen liittyvät palvelut, henkilökohtainen apu, lastenhoito, siivouspalvelut ja kuljetuspalvelut. Myös kuntoutus, liikunta ja seura hoidettavalle tai omaishoitajalle auttavat jaksamaan.
Yli 65-vuotiaiden omaishoitajista useampi kokee saavansa tukea alueensa työntekijältä verrattuna muihin omaishoitajiin. Jopa puolet alle 65-vuotiaiden omaishoitajista ei koe saavansa tukea omaishoidon työntekijältä. Lähes puolet omaishoitajista kokee saavansa vain joskus tai ei koskaan hyvin tukea roolissaan omaishoitajana. Kokemus tuen saannista on hieman laskenut vuoteen 2018 verrattuna. Tietoa toivotaan siitä, mitä eri palveluja on saatavilla ja kuinka niitä haetaan. Tietoa kaivataan omaishoitajuudesta ylipäätään – etuuksista, palveluista ja mahdollisuuksista arjen tukemiseen.
Vaikka vastausten mukaan lakisääteiset vapaapäivät olivat todella tärkeitä, omaishoitajista vain 35 % piti kaikki tai lähes kaikki lakisääteiset vapaapäivänsä. Alle 65-vuotiaiden omaishoitajat käyttivät useammin vapaapäiviä kuin yli 65-vuotiaiden omaishoitajat. Kyselyn mukaan yleisimpiä syitä jättää lakisääteisiä vapaapäiviä käyttämättä olivat kokemukset hoidon laadusta ja saatavuudesta, omaisen suostumus, puuttuva tieto, halu olla yhdessä, hoidettavan vaikeahoitoisuus ja voinnin heikentyminen vapaan vuoksi. Toisaalta osa vastaajista koki, että ei tarvinnut vapaita.
Tuloksista eteenpäin
Vastanneista omaishoitajista suurin osa kokee omaishoitajuuden vaivansa arvoiseksi ja merkityksellisyyden tunne onkin suurin jaksamista motivoiva tekijä. Myös sitoutumisen kokemus, rakkaus, hyvä suhde hoidettavaan sekä läheisten tuki auttavat omaishoitajia jaksamaan.
Omaishoidon toimintakeskuksen toimintaa on selkeytetty ja panostettu uusien omaishoitajien tapaamisiin ja valmennukseen sekä kehitetty omaishoitoperheille suunnattuja palveluita joustavammiksi tukemaan paremmin heidän tarpeitaan. Ikääntyneiden omaishoidon tuen kokonaisuutta on kehitetty omaishoidon hankkeen myötä (2022–2023) ja kehittämistyö jatkuu.
Kyselytutkimuksen pohjalta lähdetään seuraavaksi kehittämään omaishoitajien työtä tukevia palveluja ja toimintatapoja sekä edistetään kokonaisvaltaista tiedonsaantia. Ikääntyneiden palveluissa ja omaishoidossa on tällä hetkellä käynnissä Kestävän kasvun hankkeen osaprojekti (2023–2025), jossa selvitetään ikääntyneiden perhehoidon tarvetta. Vammaispalveluissa on puolestaan käynnissä saman hankkeen osaprojekti, jossa kehitetään tilapäishoidon kokonaisuutta. Tässä osaprojektissa on pilotoitu päiväaikaista tilapäishoitoa, jonka tuloksia arvioidaan kevään aikana. Tällä hetkellä tarkastellaan omaishoidon tuen kotiin vietävän hoidon palvelusetelin arvoa ja sisältöä. Kestävän kasvun hankkeen rahoitus saadaan EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU).