Muutama vuosi sitten ehdotuksen Laidunnusta Uutelan ulkoilualueelle tekijä Matti Lipponen osallistui Arkkitehtuurimuseon järjestämälle opastetulle kävelylle Vanhankaupunginlahden Lammassaareen. Hän näki lehmiä laiduntamassa saaren pohjoispuolella luonnonsuojelualueen reunalla. Hän sai kuulla, että lehmät pitivät linnuille tärkeitä rantaniittyjä avoimina.
Luontokierroksen jälkeen Lipponen muisti kuvataiteilija Miina Äkkijyrkän lehmien laiduntaneen Uutelassa 2000-luvun taitteessa Skatan tilalla. Miksei laidunnusperinnettä voisi taas uudistaa Uutelan alueella kulkevienkin iloksi? Hän päätti tehdä asiasta OmaStadi-ehdotuksen.
Luontevaa luonnon hoitamista
– Toteutuksen suhteen toivon vastuullisuutta lampaiden hyvinvoinnista. Jatkossa toivon myös huolellista seurantaa ja valmiutta mahdollisiin tarkistuksiin niin tarvittaessa, esimerkiksi aidattujen laidunlohkojen laajuuden ja sijaintien osalta. Myös alueella ulkoilevien helsinkiläisten ja Uutelan metsissä esiintyvien lumoavien metsäkauriiden parhaan yhteiselon saavuttamisen suhteen, listaa Lipponen.
Lipponen jätti ehdotuksensa lokakuussa 2020. Siitä vuoden kuluttua ehdotus Uutelan ulkoilualueen laidunnuksesta menestyi OmaStadi eli osallistavan budjetoinnin äänestyksessä saaden 1123 ääntä. Hankkeen suunnittelu alkoi keväällä 2022 , jo seuraavana keväänä päästiin tekemään aitauksia ja opasteita.
Lampaat saavat laiduntaa laumoissa
Uutelaan tuli laiduntamaan 24 lammasta toukokuun lopussa. Ne saavat laiduntaa eri kokoisissa laumoissa kolmella laitumella. Lampuri Elina Kaven Markkulan kartanosta on huolella valinnut lampaat. Niiden tehtävä on ilahduttaa Uutelassa ulkoilevia kaupunkilaisia, hoitaa Skatan tilan perinnemaisemaa ja alueen luonnon monimuotoisuuta.
Kaupunkiympäristön toimialan vapaaehtoistyön koordinaattori Armi Koskela on vastannut ehdotuksen toteuttamisesta Uutelassa yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Hanketta on ollut toteuttamassa iso joukko kaupungin asiantuntijoita. Yhteistyötä on tehty myös alueella toimivien järjestöjen kanssa.
Yhteiseloa lajien välillä
– Kaupungilla otettiin ehdotuksen toteuttaminen erittäin hyvin vastaan, koska siinä kaikki voittavat. Kaupungille syntyisi lisäkustannuksia laidunalueiden niitosta. Laiduneläimet taas elävät ja kasvavat luonnonlaitumen tuotolla, kertoo Koskela.
– Uusista laidunalueista hyötyvät myös muun muassa kottaraiset, joille voidaan tehdä pesäpönttöjä alueelle, toteaa ympäristötarkastaja Raimo Pakarinen.
Kaupunkilaisia on puhuttanut lampaiden tuleva yhteiselo siellä elelevien muiden lajien kanssa sekä koira-aitauksen läheisyys. Koira- ja lammasaitauksien väliin jää nyt kolme metriä väliä.
– Lampaat kyllä siirtyvät kauemmas, jos koira-aitauksessa on paljon haukkuvia koiria, kertoo lampuri Kaven.
– Koirat eivät pääse myöskään kaivautumaan uuden koirien koulutusaitauksen alta, vahvistaa projektinjohtaja Nina Mouhu.
Tervetuloa kävelemään, pyöräilemään ja nauttimaan luonnosta
Skatan tilalla on kahdenlaisia lampaita. Markkulan kartanon lampaiden lisäksi siellä on Skatan Pks4H-kotieläinpihan lampaita rajatummalla alueella aivan Skatan tilan lähituntumassa. Näitä lampaita saa tulla tapaamaan kesän aikana tiistaisin kello 17–18 kaikille avointen laidunvierailujen aikana kesäkuun alusta elokuun toisen viikon tiistaihin asti. Markkulan kartanon lampaat haluavat sitä vastoin aina olla rauhassa omissa oloissaan.
Alue halutaan pitää mahdollisimman rauhallisena. Alueelle tulee myös kesäkauppa, jota ylläpitävät 4H:n nuoret yrittäjät. Bussi 90 kuljettaa Aurinkolahteen.
– OmaStadin kautta on pystytty kohentamaan Uutelan keskeisintä aluetta, Skatan tilan ympäristöä monilla tavoin. Edellisillä OmaStadi-kierroksilla on saatu kunnostettua Skatan tilan läheisyydessä oleva punainen lato, suoristettua navetan lähellä oleva kiviaita sekä rakennettua perinneaita. Samalta alueelta, jossa Uutelan kota on, löytyy myös Omastadi-rahoituksella kustannettu Helsinki-Huussi ja uusia pöytäpenkkejä, kertoo Mouhu.
Perinnemaisemaa hoidetaan lempeästi OmaStadin mahdollistamana
Vanhan maatalouden myötä syntyneitä niittyjä, ketoja ja metsälaitumia kutsutaan perinnebiotoopeiksi. Ilman hoitoa niissä elävä monimuotoinen lajisto on vaarassa hävitä kokonaan. Niittyjen koneellinen ajo jättäisi rumaa jälkeä maastoon, joten laiduntavien eläinten käyttö on perusteltua. Perinnemaiseman hoitoa on toteutettu jo pitkään esimerkiksi Laajalahden ja Vartiosaaren niittyalueilla sekä Östersundomin Bruksvikenin luonnonsuojelualueella.
Helsingin osallistuvan budjetoinnin kolmas uudistettu kierros pyörähtää käyntiin lokakuussa. Helsinkiläiset voivat ideoida 2.–15. lokakuuta siitä, miten kaupunki käyttää 8,8 miljoonaa euroa.
