Helsingin osallistuvan budjetoinnin OmaStadin äänestys järjestettiin syksyllä 2021 toista kertaa. Silloin helsinkiläiset saivat päättää siitä, mihin kaupunki käyttää 8,8 miljoonaa euroa. Äänestyksessä menestyivät parhaiten liikuntaan ja ulkoiluun liittyvät ehdotukset sekä puistot ja luonto -aihepiiri. Osallistuvan budjetoinnin äänestyksen tuloksia käsitellään uusimman Helsingin seudun suunnat -verkkojulkaisun artikkelissa. Julkaisussa seurataan säännöllisesti lisäksi muun muassa Helsingin seudun talouden, työ- ja asuntomarkkinoiden ja liikenteen kehitystä.
Äänestystä edeltävän vuoden aikana kaupunkilaisilla oli mahdollisuus ideoida hanke-ehdotuksia ja kehittää niitä kaupungin asiantuntijoiden kanssa. Kaupunkilaisten ideoista työstettyjä ehdotuksia oli yhteensä 396, joista toteutettavaksi äänestettiin 75 ehdotusta. Suurin osa ehdotuksista paikantui kaupunginosiin, mutta merkittävä osa oli koko kaupungin yhteisiä hankkeita. Äänestäjät saattoivat äänestää sekä yhden valitsemansa suurpiirin ehdotuksia että koko kaupungin ehdotuksia.
Eniten ääniä OmaStadissa saivat liikuntaan ja ulkoiluun liittyvät ehdotukset (30 prosenttia äänistä) sekä puistoihin ja luontoon liittyvät ehdotukset (22 prosenttia äänistä). Ehdotuksissa toivottiin esimerkiksi lisää levähdyspaikkoja, puistojen kunnostamista tai vaikkapa skeittipaikkaa.
Lapset äänestivät aktiivisimmin
Ikäryhmistä aktiivisimmin äänesti peruskouluikäisten ikäluokka, josta lähes viidesosa (19 prosenttia) äänesti OmaStadissa. Seuraavaksi aktiivisimmin äänestivät 30–49-vuotiaat, joiden äänestysprosentti oli 11 prosenttia. Lasten vahvaa äänestysaktiivisuutta selittää monessa koulussa tarjottu mahdollisuus äänestää koulupäivän aikana.
Pienimmäksi äänestysprosentti jäi 75 vuotta täyttäneillä helsinkiläisillä (2 prosenttia). OmaStadissa äänestetään sähköisesti, mikä todennäköisesti laskee ikääntyneiden äänestysintoa, vaikka heillä onkin mahdollisuus äänestää kaupungin palvelupisteissä työntekijän avustuksella.
Äänestysaktiivisuus vaihteli myös alueittain. OmaStadissa äänestysaktiivisuus ei ole parasta Helsingin hyväosaisimmilla asuinalueilla, vaan niillä postinumeroalueilla, joiden väestö sijoittuu korkeakoulutettujen osuuden sekä kotitalouksien mediaanitulojen suhteen lähelle Helsingin keskiarvoa.
Lue koko artikkeli(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Lue lisää: Helsingin Seudun Suunnat 2/2022
Tuotannon kasvu hidastui vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Joka viides harkitsi asunnon ostamista pääkaupunkiseudulla(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Perustoimeentulotuen saajien määrä ensimmäisellä vuosineljänneksellä edellisvuotta pienempi(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Lentomatkustajien määrässä kasvua vuoden takaiseen(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Työllisyysaste kohosi Helsingin seudulla(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Helsingin seudun väestö kasvoi 0,2 prosenttia vuoden ensimmäisellä kvartaalilla(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Jatkuvasti päivittyvä verkkosivusto:
www.helsinginseudunsuunnat.fi(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Helsingin Seudun Suunnat on neljännesvuosijulkaisu, jonka uusimmassa ajankohtaiskatsauksessa luodaan katsaus vuoden 2022 ensimmäisen neljänneksen kehityssuuntiin. Seudun kehitystä kuvataan julkaisussa indikaattoreilla aluetalouden, asunto- ja toimitilamarkkinoiden, hyvinvoinnin, liikenteen ja ympäristön, työmarkkinoiden sekä väestön aihealueilta.
Helsingin seutu: Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vantaa ja Vihti
KUUMA-kunnat: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti