Tutkimus: Kaupunkilaisten näkemykset lähimetsistä tulevat esiin palautteiden tekstimassoja louhimalla

Helsingin palautekanavan(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) kautta on tullut kaupungille noin 350 000 kaupunkiympäristöaiheista palautetta vuoden 2015 tammikuun ja toukokuun 2023 välisenä aikana.

Vaikka kaupunki reagoi palautteisiin yksitellen niiden saapuessa, palautteiden suuri määrä vaikeuttaa laajempien tulkintojen tekemistä niistä. Kaupunkilaisten näkemysten tulkinnassa auttavat kuitenkin tekoälyavusteiset menetelmät, kuten aihemallinnus, jota tutkijat ovat tuoreessa tutkimuksessa hyödyntäneet.

Tutkimuksessa keskityttiin metsiä koskeviin asukaspalautteisiin, jotka yleensä kuvastavat helsinkiläisten tarvetta lisätä lähiympäristönsä siisteyttä ja vehreyttä.

Metsien kaatuneet puut haittasivat asukkaita

Suurin yksittäinen metsäpalautteiden joukko koski kaatuneita tai kaatumassa olevia puita. 

Toiseksi suurimman aihepiirin osalta annettiin palautetta kookkaista roskista tai muista elementeistä, joita kaupunkilaiset toivoivat kaatuneiden puiden tavoin poistettaviksi luonnosta. Lisäksi täydet roskakorit sekä teiden ja väylien kunto kirvoittivat paljon palautetta. 

Näiden aiheiden lisäksi aineisto sisälsi muun muassa kritiikkiä luonnon päälle rakentamisesta sekä luonnon monimuotoisuutta koskevia näkemyksiä.

Asukaspalautteita melko tasaisesti eri puolilta Helsinkiä

– Yleisesti ottaen kaupunkilaisten palautteissa katsottiin metsäluontoa pääosin inhimillisestä näkökulmasta, eli enemmistönä olivat viestit, joissa palautteenantaja koki metsässä olevan jotain sinne kuulumatonta tai väärää. Harvemmin kommentoitiin metsiä niiden omien, esimerkiksi ekologisten ominaisuuksien kannalta, kertoo tutkija Jenni Erjansola. 

– Metsäpalautteiden antajat olivat lisäksi yleensä merkinneet palautteensa yhteyteen sijainnin, jota asia koskee. Odotetusti metsäpalautteet paikantuivat maantieteellisesti Helsingin viheralueille, ja niitä annettiin melko tasaisesti eri puolilla kaupunkia sijaitsevilta alueilta. Palautteiden aiheet eivät myöskään eriytyneet alueittain kovin vahvasti, vaan paljolti samoista aiheista annettiin palautetta eri puolilta Helsinkiä, lisää datatieteilijä Mikko Niemi. 

Kerätyn datan avulla kehitetään asuinympäristöjä

Jotta Helsinki voisi huomioida mahdollisimman hyvin asukkaidensa näkemykset asuinympäristön kehittämisessä, kaupunkilaisten moninaisista mielipiteistä pitää ensin saada käsitys.

Palautejärjestelmä voidaan nähdä matalan kynnyksen osallistumisvälineenä, ja sen kautta saatetaan saada näkemyksiä myös niiltä, jotka muuten eivät kerro aktiivisesti kantojaan. Yksi tarkastelukulma ei myöskään aina kerro kaikkea: esimerkiksi ekologisesti vähemmän arvokkaatkin viheralueet voivat olla asukkaille paikallisesti tärkeitä.

Toiveet kaupunkiluonnon puhtaudesta, tilan tunnusta ja läheisyydestä korostuvat asukaspalautteessa selvimmin.

Asukkaiden lähiluonnon metsätuntemus käyttöön

Helsingin kaupungilla on useita tapoja kerätä asukkaiden ajatuksia ja ideoita sekä osallistaa heitä mukaan kaupungin kehittämiseen. Yksi näistä on OmaStadi, joka on helsinkiläinen tapa toteuttaa osallistuvaa budjetointia.

OmaStadin ideointikierroksilla suuri osa kaupunkilaisten ehdotuksista on liittynyt viheralueita ja luontoa lähellä oleviin teemoihin.

Kaupunkitietopalveluiden juuri julkaisema tutkimus palvelee kaikkia Helsingin lähiluonnon ja lähimetsien tilasta sekä niiden tulevaisuudesta kiinnostuneita tahoja. 

Tutkimus:Mitä asukkaat haluavat sanoa metsistä ja luonnosta Helsingin kaupungille – tuloksia kaupunkilaisten palautteiden analyysista(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)