Esitettävässä kieltojaksossa olisi erona päättyvään kokeiluun se, että nyt kiellettäisiin myös kiinteistöissä asiointi ajoneuvoilla, joissa on nastarenkaat. Aiemmin kokeilu on sallinut kiinteistössä asioinnin nastarenkailla, mikä on tehnyt kiellosta mahdottoman valvoa. Tästä syystä suuri osa nastarenkaita käyttävistä autoilijoista ei ole noudattanut kieltoa.
Nastanrengasosuus on Lönnrotinkadulla kiellon aikana kuitenkin laskenut 70 prosentista 45 prosenttiin, ja koko kaupungin tasolla 70 prosentista 60 prosenttiin. Koska nastarenkaiden osuus on Lönnrotinkadulla ollut verrattain korkea, vaikutukset kadun ilmanlaatuun ovat olleet vähäiset. Lisäksi kokeilulla toivottiin olevan vielä voimakkaampi vaikutus koko kaupungin nastarenkaiden osuuden laskuun.
Lönnrotinkatu soveltuu nastarengaskiellon kohteeksi, koska kadulle löytyy selkeä vaihtoehtoinen yhteys ja siellä katupölyhaitat on todettu mittauksin.
Tavoitteena on parantaa ilmanlaatua kasvattamalla nastattomien talvirenkaiden osuutta
Katupöly on tulevaisuudessa Helsingille yhä isompi haaste. Euroopan unionin uusi ilmanlaatudirektiivi tuli voimaan loppuvuodesta 2024 ja sen myötä sitovat raja-arvot katupölylle eli hengitettäville hiukkasille kiristyvät. Uudet raja-arvot tulee saavuttaa viimeistään vuonna 2030. Tällä hetkellä ne ylittyisivät Helsingissä monissa vilkasliikenteisissä ympäristöissä, myös Lönnrotinkadulla. Kaupungin tarvitseekin toteuttaa tehokkaita toimenpiteitä uusiin raja-arvoihin pääsemiksi.
Koska jopa puolet katupölystä on peräisin nastarenkaiden rouhimasta asfaltista, on nastarenkaiden käytön vähentäminen tehokas keino pienentää katupölypitoisuuksia. Helsingin ilmansuojelu- ja meluntorjuntasuunnitelmassa on asetettu tavoite vähentää nastarenkaiden osuutta 30 prosenttiin talvikauteen 2030–2031 mennessä. Nastallisten renkaiden osuus on pikkuhiljaa laskenut noin 60 prosenttiin viime vuosina kokeilun aikana ja tietoisuuden lisääntyessä, mutta tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan lisätoimia. Nyt nastarenkaiden osuus on noin 57 prosenttia ja kitkojen 43 prosenttia. Nastarengasmaksu on ollut tehokas keino nastarenkaiden osuuden vähentämiseen Norjan kaupungeissa. Nastarengasmaksu ei kuitenkaan Suomen nykylainsäädännön mukaan ole mahdollinen.
Suuret katupölyn pitoisuudet aiheuttavat muun muassa hengityselinoireita ja -tulehduksia sekä lisäävät sairaalahoitoa vaativia astma- ja keuhkoahtaumakohtauksia. Lisäksi pölyäminen vähentää viihtyisyyttä ja aiheuttaa ärsytysoireita, kuten nuhaa ja yskää sekä kurkun ja silmien kutinaa ja kirvelyä. Lähes neljännes (23 %) asukkaista ilmoitti Lönnrotinkadun alueelle tehdyssä kyselyssä kärsivänsä keväisin katupölyn aiheuttamista oireista melko tai erittäin paljon.
Kyselyn mukaan asukkaista 40–50 prosenttia suhtautuu positiivisesti nastarengaskiellon jatkumiseen. Suhtautuminen on positiivisempaa, mikäli vastaukset painotetaan alueen autonomistusasteella (37 % autollisia asuntokuntia vuonna 2022). Nastarengasmaksua pidettiin yleisesti parempana tapana kannustaa kitkarenkaiden käyttöön verrattuna katukohtaiseen nastarengaskieltoon.
Lönnrotinkadulle esitetyn kolmivuotisen kokeilun tavoite on selvittää tiukennetun nastarengaskiellon vaikuttavuutta kitkarenkaiden yleistymiseen ja ilmanlaatuun sekä arvioida kiellon seurauksia ja yleistä toimivuutta. Nastarengaskieltokokeilun jatkokauden arvioinnissa kiinnitetään huomiota muun muassa kiellon noudattamiseen, valvottavuuteen, autoliikenteen määriin vaihtoehtoisilla reiteillä, pysäköinnin ja huoltoliikenteen sujuvuuteen sekä yleiseen mielipiteeseen katukohtaisen nastarengaskiellon tarkoituksenmukaisuudesta.
