Farah Diriye opiskelee oppisopimuksella varhaiskasvatuksen lastenhoitajaksi. Hän tapaa säännöllisesti Stadin AO:n työelämäopettajaa Aila Kuusiota. Opettaja selvittää hänen osaamisensa tasoa, seuraa taitojen kehittymistä sekä tukee oppimista käytännön työssä. Tälläkin kertaa yhteinen tapaaminen sujuu käytännön työssä, kun Pohjois-Haagassa sijaitsevan Aada-päiväkodin 1–3-vuotiaiden ryhmä lähtee retkelle lähimetsään.
Kuusion työpiste sijaitsee usein kaupungin päiväkodissa, sillä hän auttaa etenkin maahanmuuttajanaisia työllistymään päiväkoteihin. Hän ohjaa päiväkodeissa oppisopimuskoulutuksessa olevien opiskelijoiden lisäksi työkokeilijoita.
Varhaiskasvatuksen työvoimapulan vuoksi päiväkoteihin otetaan mielellään työkokeilijoita.
– Olemme yhdessä varhaiskasvatuksen kanssa luoneet mallin, jossa tavoitteena on työkokeilijan työllistyminen esimerkiksi varhaiskasvatuksen erityisavustajaksi tai avustajaksi, mutta yhtä lailla pääsy oppisopimuskoulutukseen, Kuusio kertoo.
Mallin mukaan työkokeilija saa valmennusta työtehtäviinsä päiväkodin ohjaajan lisäksi työpaikalle jalkautuvilta opettajilta ja työvalmentajilta.
– Pyrimme kartuttamaan opiskelijan osaamista työkokeilun aikana. Työkokeilija saa jakson alussa työpaikkaohjaajan, ja teemme yhdessä tiivistä yhteistyötä.
Monta syytä työttömyyden taustalla
Kaupungin kartoituksessa on huomattu, että moni Suomessa vuosikausia asunut nainen on hakenut opiskelemaan esimerkiksi lähihoitajaksi mutta ei tullut valituksi. Osa heistä on ollut työkokeilussa päiväkodeissa ja vanhustyössä, mutta sekään ei ole johtanut työllistymiseen.
Syitä tilanteeseen on useita. Maahanmuuttajanaiset ovat saattaneet olla kotoutumiskoulutuksen jälkeen useita vuosia kotona hoitamassa lapsia. Koulutuksessa opittu kielitaito on unohtunut. Suomen kielen lisäksi myös digitaidot voivat olla hyvin puutteellisia.
Työkokeilu puolestaan ei ole auttanut kaikkia eteenpäin, sillä vaikka palaute on ollut hyvää, se ei ole kertonut mitään kokeilijan osaamisesta – eikä siitä, miten hän voisi kehittää osaamistaan, jotta opiskelemaan tai töihin pääsy onnistuisi.
– Palautteen pitäisi olla konkreettista ja sen pitäisi sisältää myös kehittämisehdotuksia.
Uusi yhdessä kehitetty malli auttaa näkemään, miten osaamista voidaan tunnistaa ja kehittää.
Kuvat avuksi
Kuusio käyttää osaamisen tunnistamisessa työkokeilijan tai oppisopimusopiskelijan ottamia valokuvia päiväkodista. Kokeilija tai opiskelija tallentaa kuvansa digitaaliseen portfolioon ja kirjoittaa kuvan viereen huomioitaan. Kuvassa voi olla vaikkapa päiväunien hiljainen paikka, nukkari, tai leikkikaluja.
Kuvista keskustellaan yhdessä, mikä auttaa saamaan kuvien ottajan osaamisesta tietoa ja sekä vertaamaan sitä tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin.
– Kuvien avulla työkokeilijat ja opiskelijat rohkaistuvat puhumaan kokemastaan, Kuusio kertoo.
Sähköinen portfolio ja kirjoittaminen puolestaan kehittävät digitaitoja sekä suomen kielen kirjoittamisen taitoa. Ja samalla ammatillista sanastoa.
Motivoituneita kokeilijoita ja opiskelijoita
Syksyllä 2022 aloitti uusi ”työkokeilusta oppisopimukseen” -pilottiryhmä, jonka seitsemästä opiskelijasta viisi on aloittanut oppisopisopimuksella kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinnon opiskelun, kaksi on puolestaan hakeutunut töihin.
Kokeilu on laajentunut, ja Stadin AO on palkannut kaksi uutta päiväkoteihin jalkautuvaa ohjaavaa opettajaa ja työvalmentajan. Myös suomen kielen opettajat ovat mukana opetuksessa yhä tiiviimmin.
Kuusio kertoo, että mukana olleet työkokeilijat ja opiskelijat ovat olleet hyvin motivoituneita ja kiitollisia, kun pääsevät etenemään opintoihin tai töihin.
Myös päiväkodissa on iloittu heidän menestyksestään ja potentiaalisesta uudesta kollegasta. Kuusio kertoo, että tyypillisesti työpaikka löytyykin tutusta paikasta.
Mitä mieltä Farah Diriye on omasta oppipolustaan ja työskentelystä sen aikana päiväkodissa?
– Olen tosi tyytyväinen oppisopimusmahdollisuuteen. Se sopii minulle parhaiten, sillä olen enemmän kentällä oppimassa ja se sujuu todella hyvin. Ihanaa että tämmöinen mahdollisuus on järjestetty opiskelijalle halutessaan.
