Kun Anita Jänis-Jasim on vienyt lastaan päiväkoti Viskuriin Ylä-Malmin Tilketorilla, hän on ihmetellyt, mikä sen lähellä olevan punatiilisen jättipiipun tarina on.
– Tuolla tehtaan piippu on ollut osa Hankkijan maatalouskonetehdasta eli MKT-tehdasta, joka valmisti esimerkiksi puimakoneita, Reijo Maunula sanoo.
Hannu Salovaara lisää, että myöhemmin siellä tuotettiin meijeriteollisuuden koneita. Niitä vietiin yli 20 maahan.
Pian selviää, että tuosta ajasta muistuttavat myös funkkistyylinen konttori- ja varastorakennus ja sepän paja. Nostalgiaa on nimissäkin, on Traktoritie ja Puimuripuisto.
Historia vahvistaa malmilaisuutta
Tätä vilkasta keskustelua käytiin Helsingin kaupunginmuseon ja Malmitalon järjestämässä Malmin rikas historia esiin -työpajassa joulukuussa 2023. Malmitalolle oli kokoontunut Malmilla pitkään ja lyhyemmän aikaa asuneita, kuten Jänis-Jasim. Maunula puolestaan kuuluu Malmin ”entisiin nuoriin”, jotka tapaavat yhä toisiaan.
Helsingin kaupunginmuseon kulttuuriympäristöpäällikkö Sari Saresto iloitsee, että kaupunginvaltuuston aloitteesta lähtenyt projekti on nyt käynnistynyt. Sen ideana on tunnistaa keskeisiä rakennuksia, ihmisiä, tapahtumia ja ilmiöitä Malmin kaupunkiuudistusalueelta sekä tehdä tämä historia näkyväksi kylttien ja infotaulujen avulla.
– Malmi on kaupunkiuudistusalue, jonne muuttaa paljon uusia asukkaita nykyisten joukkoon. Haluamme, että yhteys historiaan säilyy, sillä se auttaa kiinnittymään alueelle, Saresto sanoo.
Hänen kollegansa tutkija Juha Vuorinen muistuttaa, että ennen kuin Malmista tuli osa Helsinkiä vuonna 1946, se oli Helsingin pitäjän keskus.
– Malmi on rakentunut kerros kerrokselta. Malmin historiaan kuuluu esimerkiksi niin kartanoita ja maanviljelystä, junaradan tuomaa teollisuutta kuin pien- ja kerrostaloja, Vuorinen kertoo.
Myös ihmiset ja tarinat esiin
Kaupunginmuseon tiimille oli jo projektia suunniteltaessa selvää, että se ottaa paikalliset ihmiset tiiviisti mukaan työhön.
– Haluamme kuulla malmilaisten näkemyksiä ja saada uutta hiljaista tietoa, Vuorinen toteaa ja viittaa ihmisiin ja tarinoihin.
Projektin ensimmäiseen työpajaan osallistuneet tutkivat erilaisia karttoja Malmin alueesta, kirjasivat ylös ehdotuksiaan merkittäviksi paikoiksi ja juttelivat vilkkaasti keskenään ja Sareston sekä Vuorisen johdolla.
Esimerkiksi Malmi-Seurassa vaikuttava Maria Laurila tarinoi monista paikallisista, kuten legendaarisesta Malmin kansalaiskoulun musiikinopettajasta Martti Miettisestä. Suomalaiset tunsivat hänet iskelmälaulajana, joka käytti taiteilijanimenään llkka Rinnettä.
Seuraava työpaja järjestetään jo tammikuussa 2024.
– Esittelemme silloin ehdotuksemme merkittävistä paikoista ja toivomme, että saamme paikalle jo mukana olleita ja uusia ihmisiä, Saresto evästää.
Tapaamisia voi tulla lisää tarpeesta riippuen.
Ehdotus infotaulujen paikoista tammikuussa 2024
Entä mikä oli ensimmäisen työpajan lopputulos kymmenien ehdotusten lisäksi?
Työpajan loppuvaiheessa syntyi suuri oivallus – entä jos Malmin tärkeitä asioita esiteltäisiin enemmän kokonaisuuksina infotaulujen avulla yksittäisten kohteiden sijaan? Olisi ainakin teollisuus, koulut ja harrastustoiminta. Idea innosti paikalla olleita.
– Sellainen taulu pitäisi saada Ylä-Malmin torille, jonka läpi kulkee paljon ihmisiä. Sitten voisi mennä katsomaan itse paikkoja, Jänis-Jasim pohtii.
Ehkäpä ensimmäisen maailmansodan aikaisista linnoituksista tunnettu Ormusmäkikin saa infotaulun, sillä myös sotahistoria on vahvasti läsnä Malmilla. Tiesitkö, että Malmin hautausmaa on toiminut sotilaiden harjoitus- ja leiripaikkana Ruotsin vallan aikana?
Seuraava Malmin rikas historia esiin -työpaja järjestetään 21.1.2024 kello 16–18 Malmitalossa. Ilmoittaudu mukaan: sari.saresto@hel.fi(Linkki avaa oletussähköpostiohjelman)