Koronapandemian aiheuttama matkailukysynnän romahdus rokotti erityisesti pääkaupunkiseutua. Kysyntä Helsingissä ja muualla pääkaupunkiseudulla on hiljalleen nousussa, mutta palautuminen on hitaampaa kuin muualla Pohjolassa. Helsingin seudun matkailua pandemian ajalta ja näkymiä tulevaan käsitellään uusimman Helsingin seudun suunnat -verkkojulkaisun artikkelissa. Julkaisussa seurataan säännöllisesti lisäksi muun muassa Helsingin seudun talouden, työ- ja asuntomarkkinoiden ja liikenteen kehitystä.
Koronan oletettuja ja jo havaittuja vaikutuksia matkailuun on pohdittu pandemian alusta asti. Keskustelu on kääntymässä siihen suuntaan, että pandemia ei lopulta tule aiheuttamaan mitään järisyttävää murrosta matkailussa – matkustamisen tarvetta vähentävä muutos vaatisi nykyistä isomman kriisin. Luultavasti vielä kauan keskuudessamme kiertävä virus tulee oletettavasti yhdeksi matkailun kysyntään vaikuttavaksi ulkoiseksi tekijäksi.
Ulkomaisen matkailukysynnän putoaminen rokotti erityisesti pääkaupunkiseutua
Jo pandemian alkuvaiheessa nähtiin, että matkailukysynnän putoaminen tulee suhteellisesti mitattuna rokottamaan erityisesti suuria kaupunkiseutuja. Tämän taustalla on muun muassa työmatkailun kohdistuminen suuriin kaupunkeihin sekä logistiset syyt – esimerkiksi Suomessa kansainvälisistä lennoista ylivoimaisesti suurin osa operoi Helsinki-Vantaan kautta. Ulkomaisen kysynnän vähentyminen näkyikin Suomessa erityisesti pääkaupunkiseudulla.
Kun myös suomalaisten matkailu ulkomaille vaikeutui, kotimainen kysyntä kasvoi. Tämä kysyntä kohdistui kuitenkin kaupunkien ulkopuolelle. Kysyntä syntyi siellä, missä ihmisiä asui, ja se kohdistui jonnekin muualle – sinne, mistä koettiin löydettävän jotain arjesta poikkeavaa. Toki jonkin verran kysyntää oli myös Helsingissä, mutta majoitusliikkeiden käyttöasteet olivat matalia. Omassa kaupungissa matkailu eli ns. staycation-lomat ovat varmasti pandemian aikana jonkin verran lisääntyneet, mutta nämä eivät tietenkään pystyneet eivätkä pysty jatkossakaan korvaamaan kuin pieneltä osin muualla syntyvää matkailukysyntää.
Notkahdus hotellitarjonnassa palautui lähes pandemiaa edeltävälle tasolle
Vuonna 2019 aikana ennen pandemiaa pääkaupunkiseudulla oli majoitustilastossa mukana hieman yli 100 majoitusliikettä, joista suurin osa hotelleja. Helsingin osuus näistä oli kolme neljästä. Vuonna 2020 majoitusliikkeiden määrä putosi pääkaupunkiseudulla parilla kymmenellä, ja pudotuksesta puolet kohdistui Helsinkiin. Tämä tarkastelu riippuu kuitenkin ajanjaksosta: keväällä 2020 tarjonta väheni selvästi, mutta tilanne parani hieman vuoden edetessä. Vuoden 2021 aikana tarjonta palasi taas lähes pandemiaa edeltävälle tasolle. Aivan lähivuosina tilanne tulee Helsingissä vielä muuttumaan uusien hotelliavausten myötä, ja tarjonta kasvaa entisestään.
Normalisoituuko tilanne vuonna 2022?
Vuosi 2021 oli kasvavan kysynnän aikaa, mutta tämä kysynnän kasvu kohdistui pääkaupunkiseudun ulkopuolelle suomalaisten matkustaessa muualla kotimaassa. Vuosi 2022 on alkanut samalla tavalla, joskin kysyntä Helsingissä ja myös muualla pääkaupunkiseudulla on hiljalleen nousussa.
Helsingin ja samalla pääkaupunkiseudun matkailu on palautunut hitaammin kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaiden pääkaupungeissa, mutta suunta on hiljaisemmasta vauhdista huolimatta nousujohteinen. Tahdin hitaus Helsingissä johtuu lähinnä Aasian ja Venäjän kysynnän käynnistymisvaikeuksista, erilaisista kysyntään vaikuttaneista rajoituksista Suomessa sekä viimeisimpänä Ukrainan kriisistä.
Lentomäärät Helsinki-Vantaalla ovat lähestyneet pandemiaa edeltävää aikaa ja myös lentomatkustajien määrä on ollut jatkuvassa, mutta hitaassa kasvussa. Lentoliikenteessä, kuten tällä hetkellä matkailussa ylipäätään, mennään tarjonta edellä.
Myös hotelleissa on tilaa, eli nyt matkailumarkkinoilla odotellaan vain kasvua kysyntään. Se palannee entiselleen, jos ihmisten toiveet ja uskallus matkustaa ovat pysyneet muuttumattomina.
Lue koko artikkeli(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Lue lisää: Helsingin Seudun Suunnat 1/2022
Tuotannon kasvu hidastui vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Asunnonostoaikeet ovat kasvussa(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Perustoimeentulotuen saajien määrä edellisvuotta pienempi(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Julkisen liikenteen sekä lento- ja laivaliikenteen matkustajamäärissä kasvua vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Työllisyyskehityksen positiivinen suunta jatkuu(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Helsingin seudun väestönkasvu oli vähäistä vuonna 2021(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Jatkuvasti päivittyvä verkkosivusto:
www.helsinginseudunsuunnat.fi(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Helsingin Seudun Suunnat on neljännesvuosijulkaisu, jonka uusimmassa ajankohtaiskatsauksessa luodaan katsaus vuoden 2021 viimeisen neljänneksen kehityssuuntiin. Seudun kehitystä kuvataan julkaisussa indikaattoreilla aluetalouden, asunto- ja toimitilamarkkinoiden, hyvinvoinnin, liikenteen ja ympäristön, työmarkkinoiden sekä väestön aihealueilta.
Helsingin seutu: Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vantaa ja Vihti
KUUMA-kunnat: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti
