Helsinkiläisten vauvaperheiden hyvinvoinnista, elinoloista ja palveluiden tarpeesta on toistaiseksi ollut hyvin vähän tietoa. Uuden tutkimuksen mukaan vauvaperheille kuuluu Helsingissä pääsääntöisesti hyvää: melkein kaikki helsinkiläisvanhemmat ovat tyytyväisiä elämäänsä, vanhemmuuteen ja parisuhteeseen. Vauvaperheiden elämään sisältyy silti myös vaikeuksia, joista osa liittyy koronapandemiaan. Tiedot selviävät uusimmasta kaupunkitutkimuksen Kvartti-lehdestä.
Helsingissä asui vuoden 2020 lopussa 6 499 iältään 0-vuotiasta lasta. Lapsen syntymä tuo yleensä monia muutoksia lasten vanhempien arkeen ja hyvinvointiin. Vauvaperheet tarvitsevat myös erilaisia palveluita kuten neuvoloita raskaus- ja vauva-aikana. Kun suunnitellaan näitä palveluja sekä tukea, jota vauvaperheet kaipaavat, tarvitaan luotettavaa tietoa heidän tilanteestaan. Aiempien tutkimusten mukaan suomalaiset vanhemmat ovat esimerkiksi uupuneempia kuin vanhemmat useissa muissa maissa.
Helsingissä vauvaperheiden vanhemmat uupuneempia kuin muualla Suomessa
Artikkelin tutkimusaineistona olleen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttaman FinLapset-kyselyn mukaan reilu kolmannes helsinkiläisistä vauvaperheiden vanhemmista koki uupumuksen oireita, ja joka kymmenennellä synnyttäneistä vanhemmista uupumusoireilu oli vakavaa. Helsinkiläisten vanhempien oireilu oli yleisempää kuin koko maassa keskimäärin. Jopa 70 prosenttia synnyttäneistä vanhemmista koki lisäksi, ettei saa itse nukuttua riittävästi, ja yli 40 prosentilla oli vauvan nukkumiseen liittyviä ongelmia.
Kyselyn vastaajat sanovat tarvitsevansa tukea etenkin vanhemmuuden eri alueille mutta myös elintapoihin. Erilaiset korona-aikaan liittyvät kielteiset kokemukset, kuten vähentynyt yhteydenpito ystäviin ja heikompi jaksaminen, korostuvat kyselyn mukaan helsinkiläisten vanhempien elämässä enemmän kuin koko Suomessa. Kysely toteutettiin vuonna 2020.
Tuoretta kaupunkitutkimusta Helsingistä ja helsinkiläisistä
Kaupungin julkaisema Kvartti-lehti(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) ilmestyy neljästi vuodessa painettuna, ja artikkeleita julkaistaan verkossa ympäri vuoden. Lehti esittelee Helsinkiä koskevaa kaupunkitutkimusta useilta aloilta.
Vastikään ilmestyneen numeron 4/2021 aiheita ovat jakamistalouden harjoittaminen Helsingissä, kaupungin palvelusektorin kehitys, sekä kaupunkilaisten näkemykset kirjasto- ja liikuntatilojen merkityksestä koronapandemian aikana. Lisäksi lehdessä tarkastellaan, millaisissa asunnoissa helsinkiläiset asuntokunnat asuvat eri elinvaiheissa, sekä keskustellaan sähköisten sote-palvelujen murroksesta ja mahdollisuuksista tukea digipalvelujen käyttäjiä entistä paremmin.
TIMO CANTELL | Pääkirjoitus: Katse koronapandemian jälkeisessä ajassa
(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
JUKKA HIRVONEN | Koronapandemian kokemukset osoittivat kirjasto- ja liikuntatilojen suuren merkityksen käyttäjille
(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
ARTTU VAINIO | Jakamistalous ja siihen liittyvät ilmiöt Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla
(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
EYÜP YILMAZ | Muutostrendit koetelleet Helsingin palvelusektoria, tulevaisuus näyttää lupaavalta(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
REETTA MARTTINEN | Nuoret aikuiset muodostavat merkittävän osan vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen asukkaista(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
SUVI MÄÄTTÄ | Mitä kuuluu helsinkiläisille vauvaperheille?(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
TOMMI SULANDER | Näkökulma: Sähköisten sote-palvelujen murros – ikääntyneet digiviidakossa(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
