Kevään lähestyessä erilaiset pihatyöt ja pienet rakennusprojektit ovat jälleen ajankohtaisia. Mitä kaikkea hiekoitushiekan poistamisessa, pihapuiden kaatamisessa, auton pesemisessä, pienissä rakennustöissä, puutarhajätteen käsittelyssä tai vaikkapa terassin lasittamisessa tulee ottaa huomioon?
Tutustu ohjeisiin ja kevätaskareisiin liittyviin ympäristömääräyksiin. Ohjeiden avulla voit myös hoitaa kevättöiden lupa-asiat kuntoon – jos lupa on tarpeellinen.
Lehtipuhaltimia ei saa käyttää hiekoitushiekan poistoon
Omalta pihalta ja jalkakäytävältä kannattaa siivota hiekoitushiekat pois heti sääolojen salliessa. Hiekoitussepeliä ei tule harjata jo puhdistetulle kadulle.
Hiekka tulee poistaa kosteana, ja lopuksi pinnat voi ruiskuttaa puhtaaksi vedellä. Lehtipuhaltimien käyttö on kielletty hiekoitushiekan poistossa, koska se nostattaa runsaasti pölyä ilmaan.
Katupöly huonontaa huomattavasti Helsingin ilmanlaatua keväisin ja aiheuttaa terveys- ja viihtyisyyshaittoja. Erityisen herkkiä pölyn terveysvaikutuksille ovat lapset, astmaatikot sekä sydän- ja keuhkosairauksista kärsivät. Terveillekin henkilöille katupöly voi aiheuttaa ärsytysoireita, kuten nuhaa, yskää sekä kurkun ja silmien kutinaa ja kirvelyä.
Lue lisää pölyntorjunnasta ympäristönsuojelumääräyksistä
Huomioi lintujen pesimäajat pihapuiden kaatamisessa
Huomioi lintujen pesimäajat ja tutustu puunkaadon luvanvaraisuuteen, jos mielit kaataa pihapuita.
Lintujen pesäpuita ei saa kaataa 1.4.–15.8. välisenä aikana. Tällöin ei myöskään saa häiritä pesiviä lintuja puita kaadettaessa. Liito-oravakartoituksen mukaan joidenkin puiden kaataminen edellyttää ympäristöpalveluiden lupaa. Saatat siis tarvita luvan puunkaatoon omalla tontillasi.
Naapurin tontilla olevaa puuta ei saa kaataa. Saat poistaa naapurin puolelta omalle tontillesi ulottuvat oksat ja juuret, jos niistä on haittaa. Pyydä kuitenkin ensiksi naapuria poistamaan oksat.
Tutustu puiden kaatamiseen liittyviin ohjeisiin
Liito-oravan levinneisyys Helsingissä 2019
Vajan tai aidan rakentaminen ei vaadi aina lupaa
Sinun ei tarvitse hakea lupaa kaikille rakennustöille. Voit esimerkiksi rakentaa pientaloalueelle yhden alle 20 neliömetrin kokoisen piharakennelman, kuten vajan, jos sille on rakennusoikeutta ja huomioit asemakaavamääräykset. Et myöskään tarvitse läheskään aina lupaa aidan rakentamiseen.
Joissakin tapauksissa rakennelmiin tai tontin rajaamiseen voi tarvita toimenpideluvan, joten perehdy luvanvaraisuuteen ennen suunnittelun aloittamista. Tutustu myös tonttisi asemakaavaan ennen rakentamista.
Tutustu vajojen ja muiden rakennelmien ohjeisiin
Katso aidan rakentamiseen ja tontin rajaamiseen liittyvät ohjeet
Hae tonttisi asemakaava kartan avulla(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Tarvitset luvan viherhuoneen tai lasikuistin rakentamiseen, muttet yleensä parveke- ja terassilaseihin
Viherhuoneen tai lasikuistin pinta-ala lasketaan kerrosalaan, joten tarvitset luvan viherhuoneen tai lasikuistin rakentamiseen. Joissakin kaupunginosissa viherhuone tai lasikuisti voidaan rakentaa vähäisenä ylityksenä asemakaavassa osoitetusta kerrosalasta, jos kaavassa ei ole muita pinta-alaan liittyviä määräyksiä.
Sen sijaan pääsääntö on, ettet yleensä tarvitse lupaa terassin tai parvekkeen lasitukseen. Ennen lasituksen asentamista sinun kannattaa kuitenkin ensin tarkistaa asia rakennusvalvonnalta.
Lue lasiterassin PKS-ohjeet(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Tutustu parveke- ja terassilasituksen ohjeisiin
Voit pääsääntöisesti muuttaa julkisivun tai katon värin ja materiaalin
Saat muuttaa pientalon julkisivun tai katon väriä sekä materiaalia, jos asemakaavassa tai alueellisissa rakentamistapaohjeissa ei ole mainintaa väreistä tai alueen tai rakennuksen suojelusta.
Yleensä rakennuksen nykyinen väri säilytetään julkisivukorjaushankkeessa. Jos värejä on muutettu, korjaushankkeessa voi käyttää rakennusajankohdalle tyypillisiä väriyhdistelmiä.
Hae tonttisi asemakaava kartan avulla(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Saako autoja pestä omalla pihalla?
Kyllä, mutta vain mikäli peset auton satunnaisesti, esimerkiksi kerran kuukaudessa. Pesuvesiä ei saa johtaa pihan tai kadun sadevesiviemäriin, sillä sitä kautta ne päätyvät yleensä lähimpään ojaan tai puroon ja siitä edelleen Itämereen. Pesuvedet voidaan imeyttää maahan omalla alueella, jos siitä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Liuotinpesuaineiden käyttö on kiellettyä.
Pesu hiilivetyliuottimia sisältävillä pesuaineilla on sallittu ainoastaan paikassa, josta vedet voidaan johtaa tai koota johdettavaksi hiekanerotuskaivon ja öljynerotuskaivon kautta jätevesiviemäriin.
Toistuva tai ammattimainen pesu on sallittu ainoastaan tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, josta jätevedet johdetaan hiekan- ja öljynerotuskaivon kautta jätevesiviemäriin. Toistuvaksi pesuksi voidaan katsoa säännöllinen auton pesu esimerkiksi kerran viikossa. Hyviä ja sallittuja pesupaikkoja löytyy muun muassa huoltoasemilta ja parkkihalleista.
Yleisellä alueella, kuten kadulla, tiellä tai puistossa, autojen pesu on kiellettyä. Myös taloyhtiöiden alueella peseminen on yleensä kielletty. Asiasta päättää taloyhtiön hallitus. Jos pesu sallitaan, se tulee tehdä ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti, eli jätevesiä ei saa joutua sadevesiviemäriin.
Saako autoja, koneita ja veneitä pestä kaupunkialueella?
Ei saa. Autojen ja muiden ajoneuvojen sekä koneiden pesu ja huolto on pääsääntöisesti sallittu vain tätä tarkoitusta varten rakennetuilla paikoilla, joissa syntyvät jätevedet käsitellään hiekan ja öljyn erottimissa ennen niiden johtamista viemäriin. Se on kiellettyä yleisillä alueilla, kuten kaduilla tai puistoalueilla.
Ympäristönsuojelumääräykset: Jätevedet
Vie puutarhajätteet kompostoitavaksi
Kompostoi risut, lehdet ja muut puutarhajätteet, sillä Helsingin ympäristönsuojelumääräykset kieltävät puutarhajätteiden avopolton taajama- ja siirtolapuutarha-alueilla. Avopoltoksi katsotaan myös jätteen polttaminen esimerkiksi tynnyrissä. Jätteitä ei saa polttaa, sillä avopoltosta aiheutuu runsaasti terveydelle haitallisia ja ilmanlaatua huonontavia päästöjä sekä savuhaittoja.
Voit kompostoida puutarhajätteen kiinteistökohtaisesti. Risut ja oksat kannattaa silputa tai hakettaa ennen kompostointia. Puutarhajäte kompostoituu noin 1–2 vuodessa eloperäiseksi humukseksi, joka on oivallista maanparannusainetta.
Jos et voi kompostoida puutarhajätettä omalla pihallasi, voit myös viedä jätteet HSY:lle kompostoitavaksi. Lajittele tällöin risut ja oksat erilleen muusta puutarhajätteestä.
Puutarhajätteen vieminen kaupungin yleisille alueille, kuten puistoihin ja metsiin, on roskaamista. Roskaaminen on kielletty jätelaissa ja pääkaupunkiseudun jätehuoltomääräyksissä.
Tutustu HSY:n puutarhajätteen lajitteluohjeisiin(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
HSY:n sorttiasemat
Kuva: Hemmo Rättyä