Arvion loppupäätelmä on, että Helsinki on usealla osa-alueella edelläkävijä kestävän kehityksen toimeenpanossa, monien kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisessa hyvässä vauhdissa ja tehnyt monien tavoitteiden osalta pitkäjänteistä työtä ensimmäinen kestävän kehityksen paikallisagendan julkaisemisesta 2002 lähtien. Kuitenkin myös haasteita on, esimerkiksi asukaskohtaiset kulutusperäiset hiilipäästöt ja luonnonvarojen kulutus ovat korkealla ja kestämättömällä tasolla. Monet kestävyysteemat, kuten eriarvoisuuden vähentäminen ja ekologisen kestävyyden turvaaminen, ovatkin hitaasti kehittyviä ja jatkuvaa ja pitkäjänteistä työtä vaativia.
Kestävyyden laaja tarkastelu vaatii edelleen lisäpanostusta ja sen pohdintaa, mitä kestävyysmurros kaupungille tarkoittaa, miten ristiriitaisia kestävyystavoitteita sovitetaan yhteen ja millaisia pitkän ja keskipitkän aikavälin tavoitteita Helsingin kaupungilla pitäisi olla. Tärkeimmät kestävän kehityksen edistämisen toimet liittyvät Helsingissä maankäyttöön ja rakentamiseen, hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, kasvatukseen, elinvoimaan, hankintoihin ja työllisyyteen.
Kestävyyttä pitää edistää läpileikkaavasti kaupunkiorganisaatiossa ja kaupungin eri ohjelmien välillä. Erityisesti ristiriita kaupungin kasvun ja luontoarvojen ja lähiluonnon turvaamisen välillä on noussut entistä enemmän esiin ja vaatii yhteensovittelua.
Aiempien vuosien 2019 ja 2021 arvioita enemmän uudessa arviossa esiin nousevat myös kaupungin toimintaan liittyvät riskit, turvallisuus ja varautuminen.
Onnistumisia eri osa-alueilla
Onnistumisia kestävän kehityksen toimeenpanossa nousee esiin kaikilta toimialoilta.
Kestävän tulevaisuuden Kettu-malli on integroitunut osaksi varhaiskasvatusta ja kestävän kehityksen opinpolkua kehitetään. Kulttuurisen yhdenvertaisuuden edistäminen on nostettu tärkeäksi painopisteeksi läpi kaupungin kulttuurisektorin – Helsingillä on paljon eri alueilla ja eri väestöryhmiä moninaisesti huomioivia kulttuuripalveluita. Myös kaupungin muissa toiminnoissa tehdään aktiivista tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä.
Uusiutuvan energian tuotanto on kasvanut, ja rakentamisen energiatehokkuus ja ilmanlaatu ovat Helsingissä parantuneet. Hanasaaren hiilivoimalaitos suljettiin keväällä 2023. Luonnonsuojelualuiden määrä on kasvanut vuodesta 2021.
Kaupunkiuudistusmallin avulla pyritään vähentämään alueiden välisiä eroja ja parannetaan asuinalueiden viihtyisyyttä ja houkuttelevuutta sekä mahdollistetaan laadukas täydennysrakentaminen.
Mielenterveyteen liittyviä palveluketjuja ja peruskoululaisten tunne- ja vuorovaikutustaitojen oppimista ja osaamista on kehitetty, sekä panostettu liikkumisen ja harrastamisen tukemiseen. Esimerkiksi ikäihmisten liikkumisen tueksi on otettu käyttöön uusia toimintamalleja ja palveluita
Kehityskohteita
Onnistumisten rinnalla riittää kuitenkin myös kestävyyshaasteita. Näistä esiin nousevat erityisesti kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen tahti, ilmastonmuutoksen myötä voimistuviin sään ääri-ilmiöihin varautuminen, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, eriarvoisuuskehitys ja segregaatio, kaupunkilaisten – erityisesti nuorten – mielen hyvinvointi ja yksinäisyys ja työvoiman saatavuus.
— Helsinki on vahvasti sitoutunut kestävyyteen – sosiaaliseen, ekologiseen, taloudelliseen ja kulttuuriseen. Jokaisen näiden osalta haluamme osoittaa konkreettisilla toimilla tahtomme ja pyrkimyksemme parempaan. Suurin osa Agenda 2030 -tavoitteista edellyttää nimenomaan vahvaa paikallista toimeenpanoa. Kaupunkien tehtävä on kirittää valtiotasoa ja vaatia omalla esimerkillään kunnianhimoista ja periksiantamatonta otetta, sanoo Helsingin pormestari Juhana Vartiainen.
— Maailma on näyttäytynyt viime vuosina poikkeuksellisen epävakaana. Tästä huolimatta ja oikeastaan nimenomaan juuri siksi meidän tulee määrätietoisesti jatkaa kestävän kehityksen toimenpiteiden toteuttamista ja läpivientiä. Suunnan on oltava selvä. Kestävillä kaupungeilla ja yhteisöillä on keskeinen rooli rauhan, vaurauden ja vakauden edistämisessä paikallisella tasolla. Ekologisten kysymysten rinnalla kestävään tulevaisuuteen kytkeytyy olennaisella tavalla myös hyvinvoinnin ja sosiaalisen kestävyyden turvaaminen. Ennen kaikkea meidän on vaalittava lastemme ja nuortemme hyvinvointia konkreettisilla toimilla, jotka antavat toivoa tulevaisuudesta. Suurin osa helsinkiläisistä kokee elämänlaatunsa ja terveytensä hyväksi, mutta erityistä huolta ovat viime vuosina aiheuttaneet väestöryhmien väliset hyvinvointierot sekä lasten ja nuorten mielen hyvinvointi. Siksi huomiota Helsingissä on kiinnitettävä alueellisen eriytymisen torjuntaan sekä lasten ja nuorten hyvinvointiin.
— Nyt julkaistava arvio on työkalu, jolla seuraamme ja analysoimme kehittymistämme suhteessa globaaleihin tavoitteisiin ja suhteessa omaan kaupunkistrategiaamme. Arvion avulla kehitämme Helsingin kestävän kehityksen mittareita ja tiedolla johtamista, pormestari Vartiainen sanoo.
Kestävä kehitys osaksi johtamista ja toiminnan suunnittelua
Kuluvalla, vuoteen 2025 ulottuvalla valtuustokaudella tavoitteena on, että kestävä kehitys integroidaan osaksi Helsingin kaupungin johtamista, toiminnan ja talouden suunnittelua ja muita ydinprosesseja. Myös kestävän kehityksen budjetointia kehitetään.
Pidemmän aikavälin haasteita ja tavoitteita halutaan tunnistaa paremmin, vahvistaa ydinprosessien roolia ja kasvattaa kaupunkitasoisten ohjelmien vaikuttavuutta kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisessa.
Kestävyyskysymysten ymmärrystä ja osaamista kaupunkiorganisaatiossa vahvistetaan esimerkiksi henkilöstön koulutuksin ja toimialoja, liikelaitoksia ja kaupunkikonsernia tuetaan kestävän kehityksen työssä. Helsinki myös jatkaa ja vahvistaa kestävään kehitykseen liittyviä kansainvälisiä ja kansallisia kumppanuuksia. Helsinki pyrkii aktiivisesti oppimaan muiden kaupunkien parhaista käytännöistä ja toisaalta jakamaan omaa kestävyysosaamista ja sitä kautta kansainvälisesti ja kansallisesti tukemaan muiden kaupunkien työtä.
YK:n jäsenmaat sopivat vuonna 2015 kestävän kehityksen tavoitteista ja toimintaohjelmasta. Tämä toimintaohjelma Agenda 2030 tähtää kestävään kehitykseen, jossa otetaan tasavertaisesti huomioon ympäristö, talous ja ihminen. Helsingin Agendasta teoiksi 2023 -arvio luovutetaan YK:lle heinäkuussa.
Agendasta teoiksi 2023 -arvio on julkaistu verkkomuodossa Kestävä Helsinki -verkkosivustolla osoitteessa kestavyys.hel.fi. Sivustolla voi tutustua myös kestävyyden aihepiirin uutisiin.
