Kallion lukion opot Minna Juntunen, Anu Laitinen ja Seikku Eerolainen pitävät ymmärrettävänä, että yläkoulun ysillä ennen toiselle asteelle siirtymistä epävarmuus ja stressinpoikanen ovat yleisiä.
– Omasta tulevaisuudesta pitäisi tietää jo tässä vaiheessa, ja mieleen hiipii epäilys, kantavatko nyt tehtävät valinnat pidemmälle, Juntunen kertoo.
Eerolainen korostaa kuitenkin heti alkuun, ettei yläkoulun valinnoilla ratkaista koko loppuelämää. Nyt tehtäviä valintoja on mahdollista vaihtaa – kaiken lisäksi hyvin helposti. Siksi toisekseen, oppiminen on koko elämän kestävä projekti. Jokainen joutuu miettimään osaamistaan ja sen täydentämisen tarvetta läpi työelämän.
Juntunen muistuttaa, että siirtyminen peruskoulusta toiselle asteelle on jo itsessään iso muutos. Koulu muuttuu, opettajat vaihtuvat ja usein myös kaveripiiri on toinen. Vanhat tutut kuviot jäävät taakse, ja moni pohtii, löytääkö uudessa elämäntilanteessa uuden sosiaalisen piirin.
Laitinen kertoo, että toinen aste on muutoksille otollinen ajankohta, sillä tässä vaiheessa nuoren identiteetti jäsentyy ja joustaa: on toisin sanoen hyvä aika kokeilla uusia asioita elämässä.
Nuori peilaa tuolloin käsityksiään itsestä, arvoista ja maailmasta. Toisaalta identiteetin rakentuessa muutokset voivat myös haastaa.
– Haasteista voi kuitenkin tulla aineksia ja rohkaisua kokeilemaan erilaisia puolia itsessään, mikä puolestaan auttaa oman identiteetin rakentamisessa, Laitinen kertoo.
Turhaa vertailua
Juntusen mukaan epävarmuutta voi tulla myös vertailusta. Jos kaverit näyttävät tietävän tarkkaan tulevaisuuden suunnitelmistaan, omat paineet voivat kasvaa. Ehkä silloin voisi muistuttaa itseään, että todellisuudessa kavereiden suunnitelmat voivat muuttua vielä monta kertaa, myös ammattiuran aikana.
Paineita tulee myös koulutusjärjestelmän uudistuksista ja sen uutisoinnista. Pitäisikö jo yläkoulussa tietää, mitä ylioppilaskokeissa aikoo kirjoittaa? Miten jaksaa ponnistella ja yltää niin hyvän todistukseen, että sen avulla heltiää haluttu korkeakoulupaikka?
Opot kertovat, että monen nuoren ahdistus on helpottanut, kun todistusvalintojen pisteytystaulukkoja katsotaan yhdessä. Tuolloin usein huomataan, että ainevalinnat käyvätkin lähtöpisteiksi moneen paikkaan.
– Ja aina on olemassa valintakokeet sekä avoin väylä, joiden kautta voi pyrkiä opiskelemaan haluamaansa korkeakouluun, kertoo Juntunen.
Kerro huolistasi hyvissä ajoin!
Epävarmoista tunteista kannattaa puhua kotona, kavereille ja koulun ammattilaisille. Toisella asteella on kattavat opiskeluhuollon verkostot, joita kannattaa hyödyntää matalan kynnyksen periaatteella.
Kun huolista kertoo hyvissä ajoin, niitä päästään käsittelemään ennen isompien ongelmien syntymistä. Nuorta auttavat opojen lisäksi aineenopettajat ja ryhmänohjaajat, erityisopettajat, kuraattorit ja psykologit ja terveydenhoitajat.
Uusina asiantuntijoina ovat lukioissa nyt nuorisotyöntekijät ja liikuntavalmentajat. Juntunen kertoo, että esimerkiksi Kallion lukiossa koko yhteisö osallistuu ohjaukseen.
Ainakin Kallion lukiossa on myös opo1-niminen opintojakso toisen asteen alussa, jonka aikana käydään läpi opiskelua yleisesti sekä tehdään omat opintosuunnitelmat.
Tukea suunnitelman tekoon saa omalta opolta, ja mukana opintojakson aikana on myös erityisopettaja.
Epävarmuus alkaa yleensä helpottaa toisella asteella nuorten hoksatessa, että periodeja ja niiden ajankohtaa voi muuttaa eikä kaikkia opintojaksoja tarvitse tehdä alkuperäisen suunnitelman mukaan. Ja ennen kaikkea kun ymmärtää, että nyt ei ratkaista koko loppuelämää!
Epävarmuuden tunnetta saattaa helpottaa myös tietoisuus siitä, että ylioppilastodistuksen arvosanoja voi käydä korottamassa niin monta kertaa kuin jaksaa ja haluaa.
Itsetunnon lisäämistä
Opot ovat toisella asteella tukemassa nuoria erityisesti opintojen risteyskohdissa. Keskusteluapua saa paitsi toisen asteen opintovalinnoissa, myös kouluvaihdoissa tai jatko-opinnoissa.
Opojen tarkoitus on keskustelujen lomassa lisätä nuoren itsetuntemusta, mikä auttaa myös tulevan suunnan löytämisessä.
Opot muistuttavat myös mielekkäästä vapaa-ajasta. Suorittamisen moodia ei saa päästää päälle jatkuvasti, vaan elämään on mahduttava rentoa oleilua kavereiden kanssa ja kaikkea sitä, mikä auttaa palautumaan ja jaksamaan. Riittävästä levosta puhutaan paljon, eikä lainkaan turhaan.
Entä jos yläkoulussa on edelleen epävarma eikä tiedä, mitä haluaisi toiselta asteelta? Onko ok, jos siirtyy toiselle asteelle pikemminkin kokeilumielellä?
– On aivan ok! Miten voisi tietää, ellei itse ensin kokeile. Jos valinta ei tunnu omalta, paikkaa voi vaihtaa kesken lukukauden. Jonkun jakson voi kokeilla opiskella toisessa oppilaitoksessa. Jatkuvat haut ovat yleistyneet, ja helmikuussa on jälleen uusi yhteisvalinta, Juntunen kertoo.
Teksti: Kirsi Riipinen
