Pyörien turvallisempi säilytys koulun pihalla, kulkureittien kunnostaminen, trampoliini sekä muita liikkumismahdollisuuksia ulos, taidetta koristamaan seiniä ja aitoja. Muun muassa näitä asioita Suutarinkylän peruskoulun oppilaat toivoivat päästessään ideoimaan koulun lähiympäristön kehittämissuunnitelmaa. Tavoitteena on saada koulun pihasta ja lähiympäristöstä liikkumiseen innostava ja turvallinen.
”Laadimme parhaillaan suunnitelmia näihin oppilaiden ideoihin perustuen ja alkusyksystä muutokset ovat toteutettu maastoon. Seuraamme parannusten vaikutuksia kouluympäristön turvallisuuteen ja oppilaiden liikkumiseen kyselyn avulla”, sanoo kaupunkiympäristön toimialan liikenne- ja katusuunnittelu -palvelun projektisuunnittelija Henna Hovi.
Oppilaat osallistuivat kouluympäristönsä suunnitteluun viime syksynä pelaamalla Koulumatkani-multimediapeliä, jonka he itse kehittivät yhdessä palvelumuotoilutoimiston kanssa. Pelaamisen tavoitteena oli kerätä tietoa oppilaiden näkemyksistä ja ehdotuksista koulun lähiympäristön kehittämiseksi. Saaduilla ideoilla halutaan aktivoida oppilaita liikkumaan enemmän välituntien aikana ja lisätä tietoisuutta omista koulumatkaliikkumiseen liittyvistä valinnoista.
Pelin toteutukseen ja pelaamiseen osallistuivat koulun kaikki luokka-asteet. Ensin yläasteen oppilaat havainnoivat pienryhmissä koulua ympäröiviä alueita miettien, mikä kohta kaipaisi muutosta, parannusta tai jotain aivan uutta. He myös ideoivat parannusratkaisuja havaitsemiinsa kohteisiin ja lopulta valitsivat niiden pohjalta rastitehtävät pelialustalle. Tämän jälkeen ala-asteen oppilaat pääsivät ryhmissä pelaamaan peliä ja valitsemaan omat suosikkinsa kehitysideoista. Pelitehtävien tarkoituksena oli selvittää, millaisista ratkaisuista koululaiset eri luokka-asteilla pitäisivät.
Osana hanketta toteutettiin lisäksi liikkumiskysely oppilaiden vanhemmille, josta saatuja vastauksia hyödynnetään myös koululle laadittavassa lähiympäristösuunnitelmassa. Kyselyllä haluttiin selvittää lasten koulumatkojen kulkutapoja sekä siihen liittyviä haasteita ja tarpeita. Teiden ylitykset ja liikennenopeudet nousivat koulumatkaturvallisuuteen vaikuttavina asioina eniten esille. Valtaosa vastaajista piti kuitenkin lapsensa koulumatka- ja vapaa-ajan liikkumista tärkeänä tai erittäin tärkeänä.
Miten koulun ympäristöstä saadaan turvallinen ja liikkumiseen innostava?
Pelistä saadut oppilaiden kehitysideat liittyivät pääsääntöisesti lähikulkureittien kuntoon, liikenteen rauhoittamiseen, pyörien ja pyöräilyvarusteiden säilyttämiseen, liikkumis- ja viihtymismahdollisuuksiin koulun pihalla sekä taiteellisten elementtien lisäämiseen rakennuksiin ja aitoihin.
Liikenteen rauhoittamisella ja lähikulkureittien kunnostuksella tehdään ympäristöstä turvallinen lasten itsenäiseen liikkumiseen niin jalan kuin pyörällä. Keskeisin pyöräilyä tukeva toimenpide koululla on pyöräpysäköinnin parantaminen ja toimiva kameravalvonta. Nykyiset pyörätelineet ovat osittain rikki, eikä niihin voi lukita pyörää rungosta. Pyöräilyä tukemalla voidaan lisätä koululaisten aktiivisuutta sekä itsenäistä liikkumista, ja sillä nähdään myös olevan pitkäkestoisia vaikutuksia oppilaiden liikkumisvalintoihin tulevaisuudessakin.
Eri aktiviteettimahdollisuuksien lisääminen koulun pihalle edistää lasten ja nuorten välituntiaktiivisuutta ja kannustaa liikkumaan myös kouluajan ulkopuolella. Oppilaat toivoivatkin lisää frisbeegolfkoreja, jalkapallomaaleja, koripallokentän kunnostusta ja sadekatosta pingispöydälle. Kaikkein toivotuimpia olivat kuitenkin niin sanotut matalan kynnyksen liikkumis- ja ulkonaviihtymismahdollisuudet, kuten trampoliinit, riippuverkot ja keinut.
Kouluympäristöön tehtävät toimenpiteet ovat luonteeltaan kokeiluita, eivätkä pysyviä parannuksia. Kevyiden toimenpiteiden avulla halutaan parantaa turvallisuutta ja testata sopivimpia ratkaisuja koululaisten arkiliikkumisen aktivoimiseksi. Tavoitteena on kehittää toimintamalli, jonka avulla muutkin Helsingin koulut voivat toteuttaa vastaavan projektin omassa ympäristössään.
”Toteutamme Suutarinkylän peruskoulun lähiympäristössä väliaikaisia parannuksia, joilla pyritään parantamaan koulun lähiympäristön turvallisuutta ja kannustamaan lapsia ja nuoria liikkumaan aktiivisemmin arjessaan. Toivon, että opimme tämän kokeilun avulla lisää lasten ja nuorten suhteesta lähiympäristöön ja miten heidän toiveitaan kuuntelemalla voimme tehdä vaikuttavampia tekoja kannustaaksemme lapsia ja nuoria aktiiviseen arkiliikkumiseen”, Henna Hovi sanoo.
Muutostöiden taustalla kansainvälinen hanke
Suutarinkylän peruskoulu valittiin viime vuonna pilottikouluksi Helsingin kaupungin Partnership for Healthy Cities -yhteistyöhön. Bloomberg Philanthropies -säätiön tukemaan Partnership for Healthy Cities -verkostoon kuuluu maailmanlaajuisesti 70 kaupunkia ja se toimii yhteistyössä Maailman terveysjärjestö WHO:n sekä terveysjärjestö Vital Strategiesin kanssa. Verkoston kaupungit ovat sitoutuneet ehkäisemään tarttumattomia sairauksia, kuten syöpää ja diabetesta, vaikuttamalla elintapoihin ja -ympäristöihin. Helsinki haluaa omassa hankkeessaan edistää lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia parantamalla koulumatkaturvallisuutta, kuten kouluympäristön jalankulun ja pyöräliikenteen olosuhteita. Hanke on osa kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä.
Kooste oppilaiden näkemyksistä ja ehdotuksista lähiympäristön kehittämiseksi
Partnership for Healthy Cities on maailmanlaajuinen kaupunkien yhteistyöverkosto, johon Helsinki on kutsuttu mukaan. Verkoston tavoitteena on eri kokeiluilla ehkäistä tarttumattomien tautien (kansanterveystaudit) ja tapaturmien lisääntymistä. Verkostoa rahoittaa Bloomberg Philanthropies ja toiminnassa kumppaneina ovat Maailman terveysjärjestö WHO ja Vital Strategies. Lisätietoja: https://partnershipforhealthycities.bloomberg.org/(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)