Päihdetilannekyselyyn vastasi ennätysmäärä helsinkiläisiä – tulokset ohjaavat ehkäisevän päihdetyön suunnittelua

Helsingissä kartoitettiin syksyn aikana päihdetilannetta verkkokyselyllä, joka keräsi yli 10 000 vastausta. Eniten havaintoja helsinkiläisillä on nikotiinituotteiden käytöstä, mutta myös huumausaineiden lisääntyvä käyttö omassa naapurustossa herättää huolta. Päihdetilannekyselyn tulokset auttavat kohdentamaan ehkäisevän päihdetyön toimenpiteitä jatkossa entistä paremmin.
Piirroskuvitus kaupungista ja asukkaista.
Kuva: Lille Santanen

Helsinki selvitti kaupunkilaisten näkemyksiä oman naapurustonsa päihdetilanteesta verkkokyselyllä, johon vastasi ennätykselliset yli 10 000 helsinkiläistä. Kysely toteutettiin 23.9.–13.10.2024 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) päivittyvällä kyselypohjalla, ja tänä vuonna mukana oli ensimmäistä kertaa myös 13–17-vuotiaille nuorille suunnattu oma lomake. Kahden vuoden välein toteutettava päihdetilannekysely on osa valtakunnallista Pakka-toimintamallia, jolla voidaan ehkäistä päihdehaittoja yhteisöllisesti.

Kysymykset käsittelivät alkoholia, tupakkatuotteita, huumausaineita ja rahapelaamista sekä havaintoja alaikäisten päihteidenkäytöstä. Lisäksi tiedusteltiin kokemuksia päihteiden puheeksi ottamisesta kaupungin palveluissa.

Nuorille toivotaan lisää ehkäisevää päihdetyötä

Aikuisista 18 vuotta täyttäneistä vastaajista 62 prosenttia koki, että omalla asuinalueella käytetään liikaa huumausaineita, ja 26 prosenttia vastaajista oli havainnut huumausaineiden välittämistä nuorille. Kysyttäessä mihin alaikäisten päihteiden kokeiluun ja käyttöön Helsingissä tulisi puuttua eniten, vastaajat nostivat selkeästi tärkeimmäksi ryhmäksi muut huumausaineet kuin kannabis (86 %). Toiseksi yleisimpänä huolenaiheena mainittiin ilokaasu (76 %). Eniten havaintoja aikuisilla ja nuorilla oli tupakan, sähkösavukkeiden ja nikotiinittomien höyrystimien eli vapen käytöstä.

Kyselyssä nousivat esille myös turvattomuuden kokemukset. Aikuisista 56 prosenttia ja nuorista 32 prosenttia kertoi pelänneensä julkisilla paikoilla. Ahdistelua ja sanallista häirintää oli kokenut 40 prosenttia aikuisista ja 22 prosenttia nuorista. Vastaajat toivoivat ehkäisevän päihdetyön kohdentuvan erityisesti nuorille. Rakentavia ehdotuksia päihdehaittojen lieventämiseksi esitettiin runsaasti, ja tulokset antavat arvokasta tietoa kaupungin palveluiden kehittämiseen.

Nuorista vastaajista 37 % oli itäisen alueen asukkaita. 18 vuotta täyttäneistä vastaajista peräti kolmasosa (N=2777), asuu keskisellä alueella eli Kallion, Alppiharjun, Vallilan, Pasilan tai Vanhankaupungin peruspiirien alueella. Keskisellä alueella on ollut käynnissä kaksivuotinen OmaStadi-hanke, jonka myötä alueella on tehty jalkautuvaa päihdetyötä tehostetusti kahden vuoden ajan. Hankkeesta on tehty myös 5.11.2024 julkaistu loppuraportti.

Kysely kasvattaa hyvinvointisuunnitelman tietopohjaa

Ajantasainen tieto helpottaa työtä, jolla pyritään vähentämään alkoholi-, tupakka- ja rahapelihaittoja kaupungissa.

– Päihdetilannekyselyn tulokset ohjaavat ensi vuonna ehkäisevän päihdetyön suunnittelua ja toimenpiteiden kohdentamista. Lisäksi tuloksia hyödynnetään osana tulevan hyvinvointisuunnitelman tietopohjaa, kertoo yksikön päällikkö Marjo Poteri keskitetyt hyvinvoinnin edistämisen palvelut -yksiköstä. 

Erityisen ilahduttavaa oli tänä vuonna vastaajien suuri määrä. Myös nuorten ääni tuli aikaisempaa paremmin kuulluksi.

– Asukkaiden vastaukset ovat arvokkaita, sillä ne tuovat esiin heidän näkemyksiään ja ehdotuksiaan päihdehaittojen vähentämiseksi, sanoo suunnittelija Aija Blad.

Päihdetilannekysely toteutettiin yhteistyössä Helsingin kaupungin, Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kesken. Jokainen taho raportoi oman alueensa tuloksista verkkosivuillaan.