Myrkkykeison esiintyminen kyseisten uimarantojen läheisyydessä ei kuitenkaan rajoita niillä uimista, ja pelkästään uimaveden kautta kasvin myrkyille altistuminen on epätodennäköistä. Kasvin myrkky sijaitsee kasvinesteessä ja jos kasvi on ehjä, myrkky ei pääse leviämään.
Myrkkykeiso on nimensä mukaisesti hyvin myrkyllinen, ja kasvin kaikki osat sisältävät kikutoksiinia. Myrkkykeisoon ei tule koskea saatikka syödä. Jos kasviin koskee paljaalla iholla, tulee kosketuskohtaa pestä huolellisesti 10–15 minuutin ajan. Jos kasvia on puolestaan nielty, tulee hakeutua välittömästi sairaalahoitoon.
Uimarantojen henkilökunnan osalta uimarantakausi kestää kyseisillä rannoilla 11. elokuuta asti, mutta näidenkin uimarantojen vedenlaatua valvotaan vielä elokuun loppuun asti. Näiden jälkeen myrkkykeisoesiintymien poistaminen ranta-alueilta on mahdollista.
─ Myrkkykeisojen hävittäminen on melko haastavaa, sillä maahan ei saisi jäädä edes juurenpätkiä, joista kasvi voi kasvaa taas tulevina vuosina. Joka tapauksessa myrkkykeison kasvua täytyy tarkkailla tulevinakin vuosina, koska kyseessä on sitkeä pirulainen, manailee Helsingin uimarantojen tiimiesihenkilö Jukka Lundgren.
Myrkkykeiso muistuttaa ulkonäöltään koiranputkea. Myrkkykeison erottaa koiranputkesta kasvupaikastaan, sillä koiranputki kasvaa pihoilla ja tienpientareilla, kun taas myrkkykeison tyypilliset kasvupaikat ovat rehevien vesistöjen matalassa rantavedessä. Myrkkykeiso kukkii heinä-elokuussa ja sen korkeus on 30–150 senttimetriä.
