Kaupunginkanslian uudessa tutkimusjulkaisussa Vuoden 2023 eduskuntavaalit Helsingissä tarkastellaan vuoden 2023 eduskuntavaalien tuloksia ja äänestysaktiivisuutta Helsingin vaalipiirissä. Julkaisussa kuvataan myös kansanedustajaehdokkaiden asuinalueiden sijoittumista Helsingin sisällä ja analysoidaan Suomen eduskuntavaalien tuloksia Helsingissä suhteessa pääkaupunkien vaalituloksiin muiden Pohjoismaiden vastaavissa viime vaaleissa. Viimeisimmät parlamenttivaalit pidettiin Norjassa vuonna 2021 ja sekä Tanskassa että Ruotsissa vuonna 2022.
Vihreä politiikka vahvistui muissa Pohjoismaiden pääkaupungeissa, mutta heikkeni Helsingissä
Vihreät oli Helsingissä neljä vuotta sitten Pohjoismaiden pääkaupunkien selvästi suosituin ympäristöpuolue. Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa vihreät kuitenkin hävisivät reilusti Helsingissä, kun taas muissa pääkaupungeissa vihreä politiikka on viime aikoina vahvistunut. Helsingissä puolueen kannatus putosi 15,3 prosenttiin, kun taas Ruotsin Miljöpartietin kannatus on noussut kymmeneen, Tanskan sosialistisen kansanpuolueen kahteentoista ja Norjan vihreän ympäristöpuolueen 8,5 prosenttiin. Tanskan toinen tähän kategoriaan luokiteltava Alternativet hävisi viime vaaleissa vähän, ja sen kannatus on nyt 10,4 prosenttia.
Helsingissä vuoden 2023 vaaleissa suurin puolue oli kokoomus, ja Pohjoismaiden liberaalikonservatiivisista puolueista se on viimeisimmissä vaaleissa saanut myös suurimman kannatuksen pääkaupungissa (26,5 prosenttia). Samoille lukemille pääsi Norjan vuoden 2021 vaaleissa Oslossa sikäläinen Høyre (23,5 prosenttia), kun taas Ruotsin maltillinen kokoomus (19,1 prosenttia) ja etenkin Tanskan konservatiivinen kansanpuolue (4,3 prosenttia) jäivät pienempiin lukuihin.
Sosiaalidemokraattinen puolue oli puolestaan vahvin Tukholmassa, jossa se sai 28,1 prosenttia äänistä. Työväenpuolue oli viime vaaleissa vahva myös Oslossa (23,0 prosenttia). Suomessa kannatus nousi liki 21 prosenttiin vaalivoiton seurauksena, ja Kööpenhaminassa puolestaan laski vajaaseen 18 prosenttiin.
Pohjoismaiset pääkaupungit arvoliberaalimpia kuin koko maa keskimäärin
Poliittisen arvokartan liberaalit ja ympäristöpuolueet pärjäävät Helsingin lisäksi Kööpenhaminassa, Oslossa ja Tukholmassa paremmin kuin koko maassa keskimäärin. Sekä sosiaalikonservatiivisten että varsinkin oikeistopopulististen puolueiden kannatus on puolestaan pääkaupungissa alempi kuin koko maassa. Ero pääkaupungin ja valtakunnallisen kannatuksen välillä on melko samansuuruinen kaikkialla. Myös usein agraaritaustaisten keskustalaisten puolueiden kannatus oli viime parlamenttivaaleissa pääkaupungissa selvästi alempi kuin koko maassa Suomessa, Norjassa ja Tanskassa.
Äänestysaktiivisuudessa alueellisia eroja Helsingin sisällä
Äänestysaktiivisuus säilyi Helsingin vaalipiirissä vuoden 2023 eduskuntavaaleissa lähes ennallaan 71,7 prosentissa. Äänestysvilkkaus kuitenkin vaihteli Helsingin alueilla selvästi, mikä kertoo poliittisen osallistumisen eriytymisestä Helsingin sisällä. Peruspiireittäin katsottuna Helsingin alueella asuvista äänioikeutetuista äänesti korkeimmillaan 88 prosenttia ja matalimmillaan 60 prosenttia. Äänestäminen on vilkkaampaa sosioekonomisesti hyväosaisemmilla alueilla.
Helsingistä valittujen kansanedustajien kotipaikat keskittyneet alueellisesti
Helsingin tavoitteena on, että kaupunkilaisten osallistumismahdollisuudet ovat yhdenvertaisia eivätkä kaupunginosat eriydy. Alueellisen demokratian näkökulmasta olisi hyvä, jos Helsingin vaalipiiristä valittujen kansanedustajien asuinpaikat sijoittuisivat ympäri Helsinkiä. Helsingistä kansanedustajaksi valittujen kotipaikat kuitenkin keskittyvät Helsingissä alueellisesti jonkin verran. Helsingin vaalipiiristä kansanedustajaksi valituista 23 kansanedustajasta lähes joka kolmas asui Eteläisessä suurpiirissä, vaikka ehdokkaiden asuinpaikat sijaitsivat ympäri Helsinkiä. Noin kolmasosassa Helsingin postinumeroalueista ei asunut yhtään kuuden suurimman puolueen kansanedustajaehdokasta, mikä on saattanut vähentää äänestysintoa näillä alueilla.
