Luonnonsuojelualueita on noin kaksi prosenttia Helsingin pinta-alasta eli 1 350 hehtaaria. Kaikkiaan kaupungilla reilut 70 luonnonsuojelualuetta. Näistä kolmisenkymmentä sijaitsee saarissa. Luonnonsuojelualueilla kulkevia opastaa kesäisin kaupungin oma luontovalvoja, Staran Mari Ahrenberg.
Luontovalvoja ei liiku luonnossa vahtimassa, vaan neuvomassa ja ohjaamassa.
- Minua voi vetäistä hihasta, jos tarvitsee retkeilyneuvoja tai apua eläinlajien tunnistamiseen. Luontovalvoja tietää parhaat paikat, Ahrenberg sanoo.
Yksi hänen suosikkikohteitaan ovat Viikki-Vanhankaupunginlahti ja siellä Pornaistenniemen lehtoalue alkukeväällä, kun luonto heräilee ja linnut laulavat. Keskikesällä hänen suosikkinsa on Kruunuvuorenlampi rehevine kosteikkoalueineen ja kukkivine lumpeineen. Kolmas suosikkikohde on Kallahdenniemi. Siellä voi yhdellä kertaa tutustua kolmeen erityyppiseen luonnonsuojelualueeseen: harjuun, rantaniittyyn ja matalikkoon.
- Ihmisten retkeilyinto herää, kun lumet lähtevät. Samalla alkaa myös eläinten lisääntymiskausi, ja osa linnuista tekee pesänsä maahan. Siksikin luonnossa pitää liikkua luonnon ehdoilla, Ahrenberg muistuttaa.
Luonnonsuojelualueita on myös saaristosta ja rannikolta. Ennen vesille lähtöä kannattaa tutustua rauhoitusmääräyksiin Helsingin karttapalvelusta. Vesillä liikkujien on erityisesti syytä huomioida Kallahden matalikon ja Viikki-Vanhankaupunginlahden rajoitukset.
- Kallahden matalikon alueella ja Viikki-Vanhankaupunginlahdella on omat liikkumisrajoituksensa ja lintuluodoille maihinnousu ja liikkuminen lähellä luotoa lintujen pesimäaikana 1.4.– 15.8. on kielletty.
Tietoa luonnonsuojelualueiden rauhoituspäätöksistä sekä luonnonsuojeluohjelman kohteista saa Helsingin Karttapalvelussa olevasta Luontotietojärjestelmästä.
Kuusi vinkkiä luonnosta nauttimiseen suojelualueilla
Liiku merkityillä reiteillä
Luonnonsuojelualueet ovat nimensä mukaisesti eläimille ja kasvillisuudelle rauhoitettuja oleskelu- ja kasvualustoja. Alueilla luontoa ei saa vahingoittaa, nuotionteko tai telttailu ei ole sallittua, ja koirat pidetään tietenkin kytkettyinä. Jotta herkkä luonto säilyisi myös tuleville sukupolville, käytä vain merkittyjä kulkureittejä ja tutustu aluekohtaisiin sääntöihin. Esimerkiksi pesimisrauhan vuoksi suljetuille alueille ei saa mennä ollenkaan.
Tuo tullessasi, vie mennessäsi
Roska-astioita on luonnonsuojelualueilla niukasti. Syykin tähän on selvä, sillä retkeilyn periaate on ”tuo tullessasi, vie mennessäsi”. Siksi mukaan kannattaa ottaa evästä, josta ei synny jätettä lainkaan tai roskat saa helposti kannettua mukanaan pois. Tupakoitsijoille Ahrenberg suosittelee mukaan pientä purkkia tumppeja varten, sillä tupakannatsoja löytyy poluilta yllättävän paljon.
Kuuntele luontoa ja sen asukkaita
Esimerkiksi lintutornille saapuminen on kuin astumista elävään lintukirjastoon. Kannattaa hiljentyä kuuntelemaan luonnon ääniä – etenkin, jos kuljet ryhmässä. Mitä hiljaisemmin luonnossa liikut, sitä lähemmäksi eläimiä ja luontoa pääset.
Hyödynnä jo olemassa olevia rakenteita
Monille luonnonsuojelualueille on rakennettu penkkiryhmiä ja lintutorneja, joita kannattaa hyödyntää luonnon tarkkailuun. Kivinokassa ja Pornaistenniemessä on myös osittain esteettömät luontopolut, jonne pääsee pyörätuolilla. Pornaistenniemessä lintuja voi tarkkailla jopa lintutornin kupeeseen asennetun peilin kautta.
Stara tarkistaa alueidensa lintutornit, penkit, opasteet ja pitkospuut, ja korjaa niitä kauden aikana tarpeen mukaan.
Pukeudu sään mukaan
Vaikka puitteet ovat kunnossa, kannattaa retkeilyyn aina varata asianmukaiset varusteet. Hyvät kengät, pitkät housut punkkien ja oksien varalle, juomapullo, roskapussi ja aurinkoisella säällä hattu ja aurinkovoidetta.