Helsinki vastaa Manner-Suomen ainoana kuntana jatkossakin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä eikä kuulu mihinkään hyvinvointialueeseen, mutta valtio tulee vuoden 2023 alusta lukien rahoittamaan sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen palvelut myös Helsingissä.
Uudistuksen myötä Helsingin talouden volyymi puolittuu ja puolet kaupungin veropohjasta leikataan valtion veropohjaksi. Veropohjan kaventuminen uhkaa heikentää kasvavan kaupungin kykyä kantaa laaja-alaista vastuuta kestävästä kasvusta ja investoinneista sekä elinkeinopolitiikan edellytyksistä. Lisäksi on ongelmallista, että sote-uudistuksen rahoituksessa ei ole riittävästi tunnistettu metropolialueen keskuskaupungin sosiaalisten ja terveydellisten erityisongelmien moninaisuutta ja laajuutta. Jatkossa sote-rahoituksen laskentamallia ja sen kriteereitä onkin päivitettävä ja otettava edellä mainitut kysymykset huomioon nykyistä paremmin.
Sote-uudistuksen valmistelu on käynnissä Helsingissä. Valmisteluun kuuluu muun muassa sosiaali- ja terveystoimen ja pelastustoimen yhdistäminen sekä talouden eriyttäminen kaupungin talousarviossa ja tilinpäätöksessä.
Helsinki on yksi Uudellemaalle muodostuvasta viidestä alueesta. Muut alueet ovat Länsi-Uusimaa, Itä-Uusimaa, Keski-Uusimaa ja Vantaa-Kerava. Erikoissairaanhoidosta vastaa Uudellamaalla jatkossakin pääosin HUS-yhtymä, joka järjestäytyy uudelleen, ja jonka omistajajäsen myös Helsinki on.
Sote-uudistuksen päätökset tekee Helsingissä kaupunginvaltuusto
Helsingissä ei järjestetä aluevaaleja, vaan kaupunginvaltuusto toimii Helsingissä ylimpänä päätöksentekijänä vastedeskin. Kesäkuun 2021 kuntavaalit olivat Helsingin tapauksessa siis jo aluevaalit. Uudistuksessa Helsingin kaupungin henkilökunta jatkaa edelleen kaupungin työntekijöinä.
Sote-uudistuksen valmistelua koskeva päätöksenteko keskittyy Helsingissä kaupunginvaltuustoon, jolle kaupunginhallitus tuo sote-uudistusta koskevat esitykset. Kaupunginhallitukselle esityksiä valmistelee vuoden 2022 loppuun asti toimiva kaupunginhallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusjaosto. Virkamiesvalmistelusta vastaa kansliapäällikön vetämä kaupunkitasoinen koordinaatioryhmä, jossa ovat edustettuina kaupunginkanslian, toimialojen, pelastuslaitoksen ja henkilöstön edustajat.
Sosiaali- ja terveystoimialalla uudistukseen valmistaudutaan myös Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeessa.
HUS-yhtymän uutta perussopimusta ja hallintosääntöä valmistelee väliaikainen valmisteluryhmä, jossa on jäsenet Helsingistä ja neljältä Uudenmaan hyvinvointialueelta sekä HUSista.
Helsingissä uudistus koskee lähivuosina jopa 700 000 asukasta
Helsingillä on sote-uudistuksessa erityispiirteitä: muuta maata voimakkaampi väestönkasvu, maahanmuuton keskittyminen pääkaupunkiseudulle, kasvavat lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin tuen tarpeet sekä asukkaiden hyvinvointierot.
- Ennusteen mukaan Helsingin väestö kasvaa nykyisestä 656 920 asukkaasta 700 000 asukkaaseen vuoteen 2028 mennessä
- Vuonna 2050 Helsingin väkiluku on ennusteen mukaan 820 000
- Vuonna 2035 arviolta joka neljäs helsinkiläisistä on vieraskielinen
- Varhaiskasvatusikäisten sekä peruskoululaisten ikäluokat kasvavat
- yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa nopeasti
- Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen yhteenlaskettu vuosibudjetti on noin 2,350 MRD €
Lisätietoja: