Suomessa kokeillaan ensimmäistä kertaa tätä menetelmää merenpohjan ennallistamiseksi, sillä aiemmin täällä ei ole istutettu meriajokasta pohjaan lisätylle hiekalle. Merenpohjan elinympäristöä parannetaan peittämällä pohjan liettynyt osa hiekalla ja istuttamalla hiekalle pohja-ainesta sitovaa ja monimuotoisuutta ylläpitävää kasvillisuutta, meriajokasta (Zostera marina).
Meriajokas on hiekkapohjan kasvi, jota uhkaa rehevöityminen ja pohjien liettyminen. Optimaalisessa ympäristössä meriajokas muodostaa vedenalaisen niityn, joka tarjoaa suojaa ja ravintoa monille kaloille ja selkärangattomille. Menetelmää on aiemmin testattu menestyksekkäästi Ruotsissa.
Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitos Stara on jo aikaisemmin laskenut merenpohjalle merihiekkaa. Tasoittamisen aikana hiekka sumentaa sukeltajien näkyvyyttä, ja siksi meriajokkaan istutustyöhön ryhdytään vasta muutaman päivän päästä, kun vesi on kirkastunut.
Meriajokasniityt tärkeitä merenpohjan monimuotoisuudelle
Meriajokasniityt ovat Itämeren monimuotoisimpia elinympäristöjä, jotka kuhisevat vedenalaista elämää. Niittyjen suojassa viihtyvät kalanpoikaset, äyriäiset, simpukat ja monet muut eliöt. Suomessa meriajokasniittyjen seassa kasvaa usein myös muita kasvilajeja.
Niityt sitovat tehokkaasti kasvualustaansa ja estävät siten pohjan eroosiota, mikä parantaa vedenlaatua. Laajat meriajokasniityt tuottavat lisäksi runsaasti happea ja sitovat hiilidioksidia, ja toimivat näin hiilinieluina.
– Helsinki on sitoutunut vaalimaan Itämerta ja luonnon monimuotoisuutta. Tänä vuonna lanseerasimme uuden Itämeriohjelman, joka on osa Turun ja Helsingin yhteistä Itämerihaastetta. Meriajokasniityn ennallistaminen Hevosenkenkälahdelle on tärkeää Helsingille. Toivomme, että ennallistamalla merenpohjaa ja istuttamalla meriajokasta pystymme lisäämään luonnon monimuotoisuutta, toteaa Helsingin kaupungin ympäristöjohtaja Esa Nikunen.
Meriajokas on Suomessa luokiteltu silmällä pidettäväksi lajiksi, ja meriajokasniityt ovat luontotyyppinä erittäin uhanalaisia. Meriajokasta uhkaavat etenkin rehevöityminen, veden samentuminen sekä ilmastonmuutoksen seurauksena tapahtuvat muutokset veden lämpötilassa ja suolaisuudessa.
Ennallistamisella on voitu palauttaa meriajokasta alueille, joilta se on hävinnyt. Meriajokaspohjat ovat luonnonsuojelulailla suojeltu luontotyyppi, ja niiden siirtoistuttaminen on luvanvaraista.
Hevosenkenkälahdella havaintoja jo 1930-luvulta
Lauttasaaren Hevosenkenkälahdelta on tehty meriajokkaasta yksittäisiä havaintoja jo 1930-luvulla, mutta varmemmat havainnot ovat 1950-luvulta. Sen jälkeen merenpohja on ihmistoiminnan seurauksena liettynyt ja meriajokas hävinnyt alueelta. Metsähallituksen selvitysten perusteella merenpohjan ennallistaminen ja meriajokkaan palauttaminen alueelle voi onnistua.
– On hienoa, että teemme näin tärkeää yhteistyötä Itämeren suojelemiseksi Helsingin kaupungin ja John Nurmisen säätiön kanssa. Olemme Metsähallituksen luontopalvelussa pilotoineet meriajokasniittyjen kunnostuksia menestyksekkäästi suojelualueilla jo muutamana kesänä. On erittäin mielenkiintoista nähdä, miten laajempi elinympäristökunnostus onnistuu. Kunnostuksessa käytetty hiekka säästettiin tätä hanketta varten, kun Metsähallituksen Kiinteistökehitys teki merikiviainesta koskevaa tutkimusta Vuosaaren satamaväylän ruoppauksen yhteydessä. Tutkimuksessa selvitettiin merihiekan käytettävyyttä betoniteollisuudessa ja ennallistamisessa, kertoo Metsähallituksen Luontopalvelujen maankäytön erityisasiantuntija Aija Nieminen.
Meriluontoa ennallistetaan yhteistyöllä
Hevosenkenkälahden ennallistaminen on koonnut yhteen eri tahojen asiantuntijoita, vapaaehtoisia ja organisaatioita. Yhteistyö on mahdollistanut lisäksi uusien kohteiden kartoittamisen. Myös uusia kohteita on tavoitteena ennallistaa jo tänä kesänä.
John Nurmisen Säätiön Meriniitty-hankkeessa ennallistetaan meriniittyjä yhdessä Metsähallituksen Luontopalvelujen kanssa. Uudet istutukset tehdään ensisijaisesti valtion suojelualueiden ulkopuolella, jotta monimuotoisuutta saadaan palautettua ja elinympäristöverkostoa laajennettua uusille alueille.
Hankkeessa osallistetaan vapaaehtoisia sukeltajia, jotka kartoittavat potentiaalisia istutuspaikkoja. Helsinkiläinen H2O-sukellusseura osallistuu myös hiekan levittämiseen Hevosenkenkälahdelle. Yhteistyötä sukeltajien kanssa koordinoi John Nurmisen Säätiö.
– Vapaaehtoisten sukeltajien apu on erittäin tervetullutta, sillä alustavasti sopivaksi arvioituja paikkoja on paljon ja niiden läpikäynti vie paljon aikaa. Sukeltajien keräämien havaintojen avulla voidaan valita meriajokkaalle parhaat kasvupaikat tulevia istutuksia varten, kertoo Säätiön erityisasiantuntija Miina Mäki.
