Aasiasta kotoisin olevat manulit ovat paksuturkkisia yrmeästä ilmeestään tunnettuja arokissoja.
– Manulinpentu seurailee emoaan ja leikkii emon sille tuomalla ruualla, mikä on harjoitusta siihen, että pentu kasvaa pian pois maitoruokinnasta. Kamerasta seuraamme miten pentu vilistää menemään sisätiloissa ja ulkotarhaankin se kävi jo varovasti kurkistamassa, kertoo eläintenhoitaja Jonne Stenroth.
Puoli kiloa painava pentu sai tällä viikolla eläinlääkärin tarkastuksessa matolääkkeen ja tunnistussirun. Poikasta pyritään suojaamaan toksoplasma-loiselta, joka on vaarallinen erityisesti alle nelikuisille manuleille.
Manuli on eurooppalaisten eläintarhojen suojeluohjelmassa
Manuliparin lisääntymistä osattiin odottaa, sillä pari tapasi ensi kertaa keväällä, jolloin ne parittelivat useita kertoja. Emo on syntyjään Saksasta Chemnitzin eläintarhasta ja se muutti Korkeasaareen remontoituun uuteen manulitarhaan viime syksynä. Seuraa se sai tänä keväänä Budapestin eläintarhasta tuodusta vuoden ikäisestä urosmanulista.
Manulit ovat yksineläjiä, joten naaras ja uros ovat samassa tarhassa vain kiima-aikoina. Uros elelee normaalisti Kissalaakson takatarhassa eikä ole vierailijoiden nähtävillä.
Manulien määrä luonnossa on ollut pitkään vähenevä, vaikka Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto (IUCN) luokitteleekin lajin elinvoimaiseksi. Lajia elää harvalukuisena laajalla alueella Keski-Aasian karuilla ruoho- ja vuoristoaroilla.
Manuli kuuluu eurooppalaisten eläintarhojen suojeluohjelmaan, jolla turvataan lajin tulevaisuutta. Korkeasaari tukee luonnonvaraisten manulien suojelua tämän syksyn Kissojen Yö -tapahtumallaan, joka järjestetään 2. ja 9. syyskuuta.
