Helsingin kaupungin asunnot Oy:n eli Hekan asukasaktiivit kokevat asukkaiden päätösvallan ja vaikutusmahdollisuudet riittämättömiksi. Asukasaktiivien kokemus on, että talotoimikunnilta pyydetään lausuntoa muodon vuoksi, mutta asukkaiden näkemyksiä ei kuitenkaan oteta huomioon, vaan asiat on päätetty jo etukäteen. Parhaiten toimivaksi vuokralaisdemokratian osa-alueeksi koetaan asumisviihtyvyyteen vaikuttaminen. Talojen kunnossapitoon ja hoitoon vaikuttaminen koetaan selvästi heikommin toteutuvaksi vuokralaisdemokratian tehtäväksi. Asukasaktiivien näkemyksen mukaan asukkaiden tarpeita ja toiveita ei oteta riittävästi huomioon.
Tarkastuslautakunta havaitsi myös, että Heka ei tällä hetkellä kaikilta osin noudata voimassa olevaa yhteishallintolakia. Käytännössä talotoimikunnilla ei ole yhteishallintolain mukaista oikeutta päättää järjestyssäännöistä eikä yhteisten autopaikkojen, saunojen, pesutupien ja vastaavien tilojen vuokraus- ja jakamisperiaatteista. Heka perustelee poikkeamista laista sillä, että isossa yhtiössä on yhdenvertaisuuden turvaamiseksi oltava samanlaiset säännöt ja perusteet eri taloissa. Yhteishallintolain uudistus on käynnissä ja siihen liittyen lautakunta suositteli, että Hekan vuokralaisdemokratiasääntö päivitetään lain mukaiseksi yhteishallintolain uudistamisen jälkeen.
Positiivisena huomiona lautakunta toi esiin, että Heka soveltaa vuokralaisdemokratiaa laajemmin kuin laki edellyttäisi: Asukastoimintaan myönnetään määrärahoja ja asukkailla on mahdollisuus nimetä asukkaiden edustaja vuokranmääritysyksikön talojen merkittävien korjausten suunnitteluun. Lisäksi Heka maksaa kokouspalkkioita vuokralaisdemokratiaelinten jäsenille talotoimikunnan tasolta lähtien.
Kotihoitoa on kehitetty viime vuosina, mutta tavoitteista on jääty
Helsingin kaupungin kotihoidossa on ollut tavoitteena vahvistaa työntekijöiden hyvinvointia. Kokemukset työstressistä ja työmäärän lisääntymisestä yli sietokyvyn ovatkin vähentyneet ja työnantajan vaihtamista harkinneiden osuus samoin kuin lähtövaihtuvuus ovat pienentyneet. Myönteistä kehitystä on siis tapahtunut. Tarkastuslautakunta kuitenkin havaitsi, että monilta osin ei ole vielä saavutettu asetettuja tavoitteita työhyvinvoinnin kehittämisessä tai kotihoidon kehittämisessä ylipäätään.
Koronapandemia on vaikuttanut tavoitteiden toteutumattomuuteen joiltakin osin. Pandemia myös pahensi pulaa henkilöstöstä. Ruotsinkielisen hoitohenkilöstön puute vaikuttaa siten, että ruotsinkielisen palvelun piirissä olevien luona käy myös hoitajia, joilla ei ole ruotsin kielen taitoa. Tarkastuslautakunta kehotti varmistamaan, että vanhuspalvelulain mukainen kielellinen yhdenvertaisuus toteutuu ja että sosiaalihuoltolain mukainen yli 75-vuotiaiden palvelutarpeen arviointi toteutuu määräajassa. Palvelutarpeen arvioinnissa on ollut viiveitä syksystä 2021 lähtien.
Lisäksi tarkastuslautakunta suositteli, että kotihoidon vastuuhoitajien välillisiä tehtäviä vähennettäisiin, sijaisten työnkuvaa laajennettaisiin ja parhaaksi koettuja käytäntöjä sovellettaisiin mahdollisimman laajalti eri alueilla. Arvioinnissa havaittiin, että kaupungin kotihoidolle asettamat tavoitteet toteutuvat joissakin kotihoitoyksiköissä, mutta eivät kaikissa. Erot eivät kuitenkaan olleet systemaattisia.
Arviointikertomus valtuuston käsittelyyn 22.6.
Tarkastuslautakunta on kaupunginvaltuuston alainen toimielin, jonka tehtävänä on arvioida valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista. Edellä mainittuihin aiheisiin sekä muihin tarkastuslautakunnan vuoden 2021 arviointikertomuksessa käsittelemiin aiheisiin voi tutustua osoitteessa: arviointikertomus.fi(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun).
Kaupunginvaltuusto käsittelee arviointikertomusta kokouksessaan 22.6.2022.
Lue lisää:
Arviointikertomus
2021(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Helsingin kaupungin asunnot Oy:n vuokralaisdemokratian toteutuminen, lue lisää täältä(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun).
Ikääntyneiden kotihoito, lue lisää täältä(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)