Helsingin tilinpäätöksen 2020 mukaan kaupungin talous pysyi tasapainossa koronatilanteesta huolimatta. Kaupungin toiminnan ja investointien rahavirta, joka on keskeinen kasvavien kaupunkien talouden tasapainoa kuvaava tunnusluku, toteutui vastaavalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Toiminnan ja investointien rahavirta toteutui 9 mil¬joonaa euroa negatiivisena huolimatta edellistä vuotta merkittävästi korkeammasta investointitasosta. Tämä mahdollistui, kun myös tulorahoitus toteutui edellistä vuotta parempana.
Koronakompensaatiot vaikuttivat merkittävästi siihen, että kaupungin verorahoitus, joka sisältää valtionosuudet ja verotulot, toteutui kokonaisuudessaan 176 miljoonaa euroa talousarviota parempana. Verotulot jäivät 57 miljoonaa euroa talousarviota pienemmiksi, kun taas valtionosuudet ylittivät talousarvion 234 miljoonaa euroa. Kertaluonteisia vuodelle 2020 kohdentuvia koronakompensaatioita toteutui valtionosuuksien kautta 214 miljoonaa euroa. Yhteisöverokertymä jäi 80 miljoonaa euroa pienemmäksi kuin talousarviossa yhteisöveron jako-osuuden korotuksesta huolimatta. Ilman tätä koko kuntakentälle kohdennettua yhteisöverotulomenetyksiä korvaavaa kompensaatiota yhteisöverokertymä olisi jäänyt lähes 200 miljoonaa euroa talousarviota pienemmäksi.
”Koronapandemian vaikutukset ovat iskeneet voimalla Helsinkiin, jossa toisaalta palveluvaltainen elinkeinorakenne sekä kulttuuri- ja tapahtuma-ala ovat kärsineet kriisistä suuresti. Kokonaisuutena kyse on hyvin moniulotteisesta terveydellisestä, taloudellisesta ja sosiaalisesta kriisistä, jonka jälkien hoitaminen tulee olemaan valtava haaste. Siitäkin kaupungit ja Helsinki etunenässä tulevat kantamaan suurimman vastuun. Olemme selvinneet akuutista terveyskriisistä tähän asti hyvin, mutta pandemian pitkittyessä sen hoito ja ennen kaikkea siihen liittyvät monet negatiiviset lieveilmiöt vaativat uudenlaista osaamista, kyvykkyyksiä sekä myös taloudellisia satsauksia”, pormestari Jan Vapaavuori sanoo.
Kaupungin vuosikate oli 863 miljoonaa euroa, mikä oli 228 miljoonaa euroa talousarviota korkeampi ja hieman edellisvuotta korkeampi. Koronan vaikutukset Helsingin kaupungin vuosikatteeseen jäivät vuonna 2020 lähes neutraaleiksi, mutta tulevaisuuden ennustaminen vaikeutuu. Koronaepidemian seurauksena kaupungin palveluissa on muodostunut palveluvelkaa, jonka kattaminen vuodesta 2021 eteenpäin lisää kaupungin menoja. Kaupungin tilikauden tulos vuonna 2020 oli 497 miljoonaa euroa, mikä oli 234 miljoonaa euroa parempi kuin talousarviossa.
Kaupungin ottolainakanta oli vuoden lopussa 992 miljoonaa euroa. Vuoden 2019 lopussa se oli noin 1,01 miljardia euroa. Vuoden 2020 lopussa lainaa oli asukasta kohti 1 508 euroa.
Toimintamenot kasvoivat edellisestä vuodesta
Kaupungin ulkoiset toimintatulot vuonna 2020 olivat 1,3 miljardia euroa, johon sisältyvät maanmyynnin sekä rakennusten ja osakkeiden myynnin myyntivoitot. Tämä on 3,4 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna, mutta ylittää talousarvion noin 72 miljoonalla eurolla. Toimintamenot olivat 4,7 miljardia euroa. Toimintamenot kasvoivat edellisestä vuodesta 3,6 prosenttia ja ylittivät talousarvion 25 miljoonalla eurolla.
Menolisäyksiä koronasta kertyi yhteensä 129 miljoonaa euroa. Suurimmat menoerät syntyivät sosiaali- ja terveystoimialalla koronatestauksesta ja suojavarustehankinnoista.
Investointitason nousu mahdollistaa kaupungin kasvun tulevina vuosina
Investointimenot vuonna 2020 olivat 1,047 miljardia euroa. Investoinneista 130 miljoonaa euroa muodostui kaupunkiympäristön toimialaa varten rakennetun Kiinteistö Oy Kalasataman Kymppi –talon myyntitulojen sijoittamisesta kyseiseen kiinteistöosakeyhtiöön.
Investointimenot ilman kaupungin liikelaitoksia vuonna 2020 olivat 892 miljoonaa euroa ja Ilman Kymppi-talon kertaluonteista pääomitusta investointimenot olivat 762 miljoonaa euroa eli 19 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019. Investointitason nousu on viime vuosina kohdistunut erityisesti kasvatuksen ja koulutuksen toimialan rakennushankkeisiin, uusien asuinalueiden esirakentamiseen sekä katujen ja liikenneväylien uudisrakentamiseen ja perusparantamiseen.
”Kaupungin jatkuva kasvu haastaa talouttamme ja kasvun tukeminen kestävästi edellyttää investointikykyä. Eduskunnan käsittelyssä olevan sote-uudistuksen myötä kasvavien kaupunkien investointikyky heikkenisi tulevina vuosina merkittävästi ja tämä on suuren mittaluokan ongelma paitsi koko kansantalouden kasvun rahoittamisen, mutta myös tärkeiden palveluiden saatavuuden turvaamisen näkökulmasta. Helsingin investoinneista vain pieni osa koostuu sote-investoinneista ja kaupunki panostaa valtavasti esimerkiksi uusiin asuinalueisiin ja koteihin, päiväkoteihin ja kouluihin ja liikenneyhteyksiin kasvavalle määrälle kaupunkilaisia”, pormestari Vapaavuori muistuttaa.
Rakentaminen pysyi Helsingissä vuonna 2020 korkealla tasolla, ja sen painopiste oli etenkin asuntorakentamisessa. Helsingissä oli rakenteilla asuinrakennuksia noin 750 000 kerrosneliömetriä koko vuoden ajan. Asuntoja alkoi ja valmistui yli asuntotuotantotavoitteen. Vuoden aikana valmistui 7 280 asuntoa ja 7 187 asunnon rakentaminen aloitettiin.
Kaupungin oman tuotannon osuus valmistuneista asunnoista oli 21 prosenttia eli 1 530 asuntoa. Näistä asunnoista yli puolet oli valtion tukemia ARA-vuokra-asuntoja Helsingin kaupungin asunnot Oy:lle. Loput asunnot olivat asumisoikeusasuntoja Helsingin Asumisoikeus Oy:lle ja Hitas-omistusasuntoja. Kaupungin omana tuotantona aloitettiin 1 551 asunnon rakentaminen. Kaupungin oman tuotannon tavoite on 1 500 asuntoa vuosittain.
Avainlukuja 2020
- investoinnit yhteensä 1 047 milj. euroa
- vuosikate 863 milj. euroa
- investointien tulorahoitusprosentti 85 %
- lainaa/per asukas 1 508 euroa
- asuntoja valmistui 7 280
Tilinpäätöksen 2020 käsittelyaikataulu
Kaupunginhallitus käsittelee tilinpäätöstä maanantaina 22.3.2021. Kaupunginvaltuuston käsittelyyn tilinpäätös etenee kesäkuussa.
Kuva: Jussi Hellsten
