Vuonna 2020 aiempaa useampi nuori sai koulutuspaikan ja otti sen myös vastaan. Edelliseen vuoteen verrattuna on havaittavissa myönteistä suuntausta. Tiedot selviävät uudesta Nuorten koulutus Helsingissä -julkaisusta, joka tarkastele nuorten siirtymistä peruskoulusta eteenpäin. Helsingissä lukioon ja nivelvaiheen koulutuksiin jatkaminen on muuta maata yleisempää.
Lähes jokainen, 99 prosenttia, peruskoulun 9. luokan päättäneistä kevään 2020 hauissa hakeneista helsinkiläisnuorista sai jonkin koulutuspaikan. Pieni osa, 1 prosentti, nuorista jäi kuitenkin ilman opiskelupaikkaa. Lisäksi osa, 3 prosenttia, koulutukseen valituista ei ottanut myönnettyä paikkaa vastaan.
Valtaosa nuorista jatkaa suoraan peruskoulusta toisen asteen tutkintoon johtavaan koulutukseen. Helsingissä siirrytään muuta maata useammin peruskoulusta lukioon sekä erilaisiin nivelvaiheen koulutuksiin, kuten valmistavaan ja valmentavaan koulutukseen tai lisäopetukseen. Helsingissä välitön jatkokoulutukseen sijoittuminen on kokonaisuudessaan kuitenkin hieman heikompaa kuin koko maassa tai muissa suurissa kaupungeissa. Vuonna 2019 noin 5 prosenttia peruskoulun 9. luokan päättäneistä ei Helsingissä jatkanut samana vuonna mihinkään koulutukseen.
Toisen asteen koulutukseen osallistumisessa on eroja – tytöt ovat poikia useammin suorittamassa tutkintoa. Kotimaankieliset nuoret taas ovat useammin toisella asteella vieraskielisiin nähden. Myös Helsingin sisällä on alueiden välisiä eroja siinä, kuinka suuri osa on 16–18-vuotiaana toisen asteen koulutuksessa. Ero korkeimman ja matalimman osallistuvuuden peruspiirien välillä on 16 prosenttiyksikköä. Jakolinja ei ole käytännössä kaventunut 2010-luvun alun jälkeen. Myös se, viekö nuoren tie lukioon vai ammatilliseen koulutukseen, vaihtelee hyvin paljon eri osissa kaupunkia.
Kaikille siirtymävaihe peruskoulusta eteenpäin ei ole suoraviivainen
Pieni osa nuorista jää heti peruskoulun jälkeen vaille opiskelupaikkaa. Keskimäärin noin 6 prosenttia nuorista myös päätyy keskeyttämään jo aloittamansa toisen asteen koulutuksen ja jää koulutuksen ulkopuolelle. Pieni joukko, 2 prosenttia, keskeyttää tutkinnon suorittamisen jo heti opintojen alussa. Opintojen keskeyttäminen on yli kaksi kertaa yleisempää ammatillisessa koulutuksessa kuin lukiossa, jossa läpäisy on suhteellisen vakaata. Pidemmän aikavälin kehityksenä toisen asteen opintojen keskeyttäminen on selvästi vähentynyt, ja tutkintojen suorittaminen lisääntynyt. Mutta viime vuosina osuus on pysytellyt kutakuinkin tasaisena.
Julkaisun tiedot ovat pääasiassa vuosilta 2019 tai 2020. Koronapandemian seuraukset nuorten hyvinvointiin ja opintojen kulkuun eivät näy vielä julkaisuun saatavilla olleissa tilastoissa. On mahdollista, että korona-aika syventää eroja nuorten välillä.
Merkittävä tuleva uudistus on elokuussa 2021 voimaantuleva oppivelvollisuusiän laajennus 18 ikävuoteen. Uudistus koskettaa ensimmäistä kertaa jo tänä keväänä peruskoulun päättävien nuorten ikäluokkaa. Tavoitteena on, että jatkossa jokainen nuori suorittaa toisen asteen tutkinnon.
Lue lisää:
Tilastojulkaisu Nuorten koulutus Helsingissä – siirtymä peruskoulusta eteenpäin
Kuva: Kimmo Brandt, Helsingin kaupungin aineistopankki.