Julkaisussa tarkastellaan OmaStadin äänestyksen tuloksia ja helsinkiläisten äänestysaktiivisuutta. OmaStadi on Helsingin tapa toteuttaa osallistuvaa budjetointia.
Vuonna 2021 Helsingin kaupunki kohdisti 8,8 miljoonaa euroa asukkaiden ja kaupungin asiantuntijoiden yhdessä valmistelemien ehdotusten toteuttamiseen. Yksi viidesosa varoista jaettiin koko kaupungin hankkeisiin ja loput osoitettiin seitsemälle suurpiirille asukasmäärien mukaisina osuuksina.
Toteutettavat ehdotukset valittiin äänestyksellä, jossa äänioikeutettuja olivat kaikki äänestysvuonna 12 vuotta täyttävät tai sitä vanhemmat helsinkiläiset. Äänestys tapahtui OmaStadi-sivustolla tunnistautumalla mobiilivarmenteella tai pankkitunnuksilla. Myös kaupungin eri palvelupisteillä työntekijät auttoivat äänestämisessä. Koululaiset saattoivat äänestää Wilma-tunnuksilla.
OmaStadissa äänesti 8,1 prosenttia äänioikeutetuista eli 47 064 helsinkiläistä. Äänestysprosentti vaihteli suurpiireittäin Itäisen suurpiirin ja Östersundomin 5,9 prosentin ja Kaakkoisen suurpiirin 12,3 prosentin äänestysaktiivisuuden välillä. Naiset äänestivät miehiä aktiivisemmin kaikissa suurpiireissä.
Postinumeroalueittain katsottuna 20 vuotta täyttäneiden helsinkiläisten äänestysaktiivisuus vaihteli selvästi. Edelliseen äänestykseen verrattuna alueelliset erot äänestysaktiivisuudessa kuitenkin tasaantuivat hieman.
Aktiivisimmin OmaStadissa äänestivät Keskisessä suurpiirissä asuvat lapset ja nuoret
Ikäryhmistä aktiivisimmin äänesti peruskouluikäisten ikäluokka, josta lähes viidesosa äänesti OmaStadissa. Seuraavaksi suurin äänestysprosentti oli 30–49-vuotiaiden ikäryhmällä. Pienimmäksi äänestysprosentti jäi 75 vuotta täyttäneillä helsinkiläisillä.
Vaikka lasten äänestysaktiivisuus oli ikäryhmistä vahvinta, se heikkeni edelliseen OmaStadin äänestykseen verrattuna huomattavasti. Lasten edelleen vahvaa äänestysaktiivisuutta selittää monessa koulussa tarjottu mahdollisuus äänestää koulupäivän aikana.
Kaupunkilaisten ideoista oli työstetty yhdessä kaupungin asiantuntijoiden kanssa 396 ehdotusta, joista toteutettavaksi äänestettiin 75 ehdotusta. Äänestäjät saattoivat äänestää sekä yhden valitsemansa suurpiirin ehdotuksia että koko kaupungin ehdotuksia. Ehdotuksia sai valita niin monta kuin alueen määrärahaan mahtui. Yhteensä ehdotuksille annettiin 403 474 ääntä.
Kaikkia ääniä kokonaisuutena tarkastellen eniten ääniä saivat liikuntaan ja ulkoiluun liittyvät ehdotukset. Edelliseen, vuoden 2019, OmaStadin kierrokseen verrattuna etenkin koko kaupungin yhteiset ehdotukset keräsivät aiempaa enemmän ääniä.
Yhdenvertaisia osallistumismahdollisuuksia monikanavaisesti
Helsingin tavoitteena on tuottaa kaupunkilaisille yhdenvertaisia osallistumisen mahdollisuuksia. Tästä näkökulmasta on tärkeää, että kaupunki ja muut hallinnon tasot tarjoavat erilaisia osallistumismahdollisuuksia monikanavaisesti, jotta asukkaat löytävät juuri heille sopivat tavat ja kanavat osallistua.
OmaStadin äänestysaktiivisuuteen vaikuttavien tekijöiden tarkastelua olisikin hyödyllistä jatkossa syventää, jotta mahdollisia osallistumisen esteitä voidaan madaltaa.
Osallistuvassa budjetoinnissa asukkaat päättävät julkisten varojen käytöstä. Toimintatavan mukaan asukkaat ideoivat sisältöjä ja äänestävät siitä, mihin osallistuvaan budjetointiin osoitettu tietty rahasumma käytetään.
Osallistuvaa budjetointia on käytetty maailmalla 1980-luvulta saakka. Suomen kaupungeissa ja kunnissa sitä on sovellettu 2010-luvulta lähtien.
Suomessa osallistuva budjetointi perustuu kuntalakiin kunnan asukkaiden oikeudesta osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan (kuntalaki 410/2015, 5 luku 22 §). Osallistuvaa budjetointia voidaan soveltaa monin eri tavoin. Helsingissä käytössä olevan mallin nimi on OmaStadi.
Äänestystulokset(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) tarjotaan avoimena datana kaikkien tarkasteltavaksi Helsinki Region Infosharessa.
Lue lisää:
Tutkimusjulkaisu
Tiivistelmä tutkimuksesta
OmaStadi
(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Tilasto- ja tutkimustietoa Helsingistä
Löydä tapasi osallistua ja vaikuttaa Helsingin kehittämiseen(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Piirroskuva: Minna Alanko, Helsingin kaupungin aineistopankki.
