Toimintansa aloittavaa kaupunkipolitiikan arviointineuvostoa rahoittavat Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupungit yhdessä Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston kanssa. Neuvosto toimii rahoittajistaan riippumattomasti.
– Olen pannut ilahtuneena merkille, että talouspolitiikan arviointineuvosto on ottanut merkittävän roolin valtion talouspolitiikan kommentoijana. Haluamme nyt pääkaupunkiseudun kaupungeissa saada samanlaista riippumatonta kiritystä toiminnallemme maan parhailta tutkijoilta. Uusi neuvosto tuo uusimpaan tutkimukseen perustuvaa tietoa päätösten vaikuttavuudesta. Uskon, että neuvoston arvio auttaa meitä parantamaan oppimistuloksia ja ratkaisemaan koulutuksellisen tasa-arvon haasteita, Helsingin pormestari Juhana Vartiainen iloitsee.
Koulutus on erityisesti sote-uudistuksen jälkeen yksi kuntien merkittävimmistä vastuualueista. Helsingin, Espoon ja Vantaan yhteenlasketut koulutusmenot ylittävät kolme miljardia euroa vuonna 2025. Monet kuntapäätöksenteon vaikeimmista haasteista ovat myös nimenomaan koulutuksen alueella.
Tämän vuoksi ensimmäisen arviointineuvoston jäseniksi on valittu neljä arvostettua kasvatustieteen ja koulutuksen taloustieteen tutkijaa Aalto-yliopistosta ja Helsingin yliopistosta.
Neuvoston puheenjohtajana toimii kasvatustieteen tohtori Mirjam Kalland Helsingin yliopistosta, ja varapuheenjohtajana kauppatieteen tohtori Matti Sarvimäki Aalto-yliopistosta. Muut neuvoston jäsenet ovat kasvatustieteen tohtori Raisa Ahtiainen Helsingin yliopistosta ja filosofian tohtori Mikko Silliman Aalto-yliopistosta.
Neuvoston ensimmäisen vuoden arvioinnin teemana kasvatus ja oppiminen
Koulujen eriytyminen, sukupuolten väliset erot oppimistuloksissa, oppimistulosten yleinen lasku ja maahanmuutto haastavat kuntien koulutusta koskevaa päätöksentekoa. Perusopetuslaki vaatii turvaamaan koulutuksen riittävän yhdenvertaisuuden koko maassa. Neuvosto arvioi, että vaatimuksen toteutumisesta ei ole riittävästi tietoa tällä hetkellä. Näistä syistä arviointineuvosto on päättänyt keskittyä ensimmäisessä arviossaan lapsuudessa tapahtuvan oppimisen ja hyvinvoinnin eriytymiseen.
– Oppilaiden tausta vaikuttaa niin heidän koulumenestykseensä kuin sijoittumiseensa jatkokoulutukseen ja työmarkkinoille, ja esimerkiksi oppimiserot maahanmuuttajataustaisten lasten ja muiden välillä ovat Suomessa kansainvälisessä vertailussa suuria. Tutkimus näyttää myös, että samoja arvosanoja saavat matalasti koulutettujen vanhempien lapset eivät päädy jatkokoulutukseen yhtä todennäköisesti kuin korkeasti koulutettujen vanhempien lapset. Koulutusjärjestelmämme ei ole niin tasa-arvoinen kuin ajattelemme, sanoo neuvoston puheenjohtaja Mirjam Kalland.
Koulutusjärjestelmän kannalta suuri osa keskeisistä päätöksistä tehdään kaupungeissa. Erityisen suuri merkitys on yksittäisten koulujen toiminnalla. Neuvosto kaipaakin erityisesti lisää tietoa ja ymmärrystä siitä, miten koulut ja opettajat onnistuvat tärkeässä tehtävässään.
– Kouluissa tehdään merkittäviä päätöksiä lasten kannalta joka ikinen päivä. Samalla oppijoista syntyy valtavasti tietoa. Valitettavasti tätä tietoa ei hyödynnetä tutkimuksessa tai edes päätöksenteossa riittävästi. Lisäksi joitain keskeisiä tietoja ei tällä hetkellä kerätä lainkaan. Näemme neuvoston toiminnassa mahdollisuuden lisätä tutkitun tiedon roolia koulutuspolitiikan suunnittelussa ja luoda uusia aineistoja tutkijoiden ja päätöksentekijöiden käyttöön, toteaa neuvoston varapuheenjohtaja Matti Sarvimäki.
Yksi tämän hetken tärkeimmistä kysymyksistä on resurssien tehokas ja oikeudenmukainen kohdentuminen. Esimerkiksi rahoituksen lisääminen haastavimmissa ympäristöissä toimiville kouluille voi parantaa oppimistuloksia ja koulutuksellista tasa-arvoa. Lisätietoa tarvitaan kuitenkin siitä, miten tämänkaltainen tarveperustainen rahoitus tulisi toteuttaa, jotta toivottuja tuloksia saataisiin aikaan. Neuvosto aikoo syventyä erityisesti resurssien jakautumiseen ja arvioida missä määrin niiden kohdentaminen perustuu tutkittuun tietoon. Sen tarkoituksena on julkaista ensimmäinen arviointiraportti loppuvuodesta 2025.
Neuvoston kokoonpano
Mirjam Kalland
Neuvoston puheenjohtaja, kasvatustieteen tohtori Mirjam Kalland on Helsingin yliopiston varhaiskasvatuksen professori. Kalland on arvostettu tutkija, joka parhaillaan tutkii muun muassa lasten sosioemotionaalisen ja kielenkehityksen vahvistamista varhaiskasvatuksessa monikielisyyden näkökulmasta. Hän on Mannerheimin Lastensuojeluliiton puheenjohtaja. Kalland on kansainvälisesti tunnettu ja ollut esimerkiksi ASLA-Fulbright tutkijana Yalen yliopiston Child Study Centerissä.
Matti Sarvimäki
Varapuheenjohtaja, kauppatieteiden tohtori Matti Sarvimäki on taloustieteen professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa ja johtava tutkija valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa VATTissa. Sarvimäki on tutkinut esimerkiksi kotouttamistoimien ja koulutusinterventioiden vaikuttavuutta, maahanmuuttoa sekä sosiaalista liikkuvuutta. Hän on aiemmin työskennellyt tutkijana London School of Economicsissa ja vierailevana tutkijana MIT:ssä. Sarvimäki on Suomen akatemian EDUCA-lippulaivahankkeen varajohtaja.
Raisa Ahtiainen
Arviointineuvoston jäsen, kasvatustieteen tohtori, dosentti Raisa Ahtiainen on yliopistonlehtori Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. Ahtiainen on Kasvatus- ja opetusalan johtajuuden tutkimusryhmä KAJO:n tutkimuksesta vastaava johtaja. Lisäksi hän toimii Helsingin yliopiston koulutuksen arviointikeskus HEA:n varajohtajana. Johtamisen ohella Ahtiainen tutkii koulun kehittämistä, koulutukseen liittyviä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kysymyksiä sekä kouluyhteisössä tapahtuvaa yhteistyötä. Vuonna 2022 Ahtiaisesta tuli Helsingin yliopiston ensimmäinen ruotsinkielinen erityispedagogiikan yliopistonlehtori. Ahtiaisella on laajat kansainväliset yhteistyöverkostot ja hän työskentelee vierailevana tutkijana koulutuksen johtamisen alalla Tallinnan yliopistossa.
Mikko Silliman
Arviointineuvoston jäsen, filosofian tohtori Mikko Silliman on apulaisprofessori Aalto-yliopiston taloustieteen laitoksella. Sillimanin tutkimus keskittyy koulutuspolitiikan ja työmarkkinoiden rajapintaan. Silliman kuuluu useisiin kansainvälisiin tutkimusverkostoihin, kuten Helsinki GSE:hen ja Norjan kauppakorkeakoulun NHH:n FAIR-keskukseen. Hän on suorittanut tohtorin tutkintonsa Harvardin yliopistossa.
Keskiviikkona 22. tammikuuta järjestetyssä julkistustilaisuudessa arviointineuvoston tutkimusteemasta olivat keskustelemassa myös Espoon kaupunginjohtajan sijainen Olli Isotalo, Helsingistä pormestari Juhana Vartiainen ja kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Johanna Laisaari sekä Vantaalta kaupunginjohtaja Pekka Timonen ja apulaiskaupunginjohtaja Katri Kalske.
Kaupunkipolitiikan arviointineuvosto on riippumaton akateeminen toimija. Toimintaa rahoittavat pääkaupunkiseudun kaupungit Espoo, Helsinki ja Vantaa yhteistyössä Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston kanssa. Arviointineuvoston pääsihteerinä toimii Jari Järvenpää.
