Liikenteestä aiheutuu ilmaan etupäässä pakokaasuja eli typpidioksidia sekä katupölyä.
— Pääkaupunkiseudun liikennemäärä kasvoi viime vuonna, mikä nosti typpidioksidin pitoisuuksia alueilla, joilla on runsaasti liikennettä. Esimerkiksi Mäkelänkadulla typpidioksidin pitoisuus kasvoi verrattuna kahteen edelliseen vuoteen. Samanaikaisesti autokannan uudistuminen ja sähköautojen lisääntyminen laskevat pakokaasujen pitoisuuksia pitkällä aikavälillä, kertoo HSY:n ilmansuojeluasiantuntija Saija Korhonen.
Typpidioksidin vuosiraja-arvo ei ylittynyt viime vuonna millään ilmanlaadun mittausasemilla. Sen sijaan tiukempi WHO:n vuosiohjearvo typpidioksidille ylittyi lähes kaikilla mittausasemilla. Myöskään katupölyn vuosi- ja vuorokausiraja-arvot eivät ylittyneet millään ilmanlaadun mittausasemalla. Katupölypitoisuuksien vuosikeskiarvot olivat vilkkaasti liikennöidyillä alueilla samaa tasoa tai hieman korkeammat kuin edellisvuonna.
Katupölyä voidaan jatkossa torjua kohdennetummin
Katupöly kiusaa yhä keväisin. Ilmansaasteista on haittaa erityisesti ikääntyneille hengitys- ja sydänsairaille, pienille lapsille sekä astmaatikoille. Ilmansaasteet voivat myös pahentaa sydän- ja hengityssairaiden oireita.
Viime vuonna hengitettävien hiukkasten raja-arvotaso ylittyi liikenneympäristöissä useilla HSY:n mittausasemilla. Hämeenlinnanväylän varrella mitattiin eniten raja-arvotason ylittäviä päiviä, joita oli 29. Raja-arvotaso saa ylittyä 35 päivänä vuodessa.
Katupölyn mittauksissa käytettiin ensi kertaa pienillä mittalaitteilla eli sensoreilla pääkaupunkiseudun pääkatujen ja -väylien varrella. Ilmanlaatusensorit täydentävät mittauksia. Niiden mittaustuloksia raportoidaan ensimmäistä kertaa.
— Pääsemme pienien mittalaitteiden avulla mittaamaan katupölypitoisuuksia sellaisiin paikkoihin, jonne ilmanlaadun mittausasemat eivät mahdu. Mittausasemia on 11 ja sensoreita 10, joten sensoreiden avulla katupölyn mittausverkosto laajenee pääkaupunkiseudulla huomattavasti. Tämä auttaa katupölykaudella kohdentamaan pölyntorjuntaa ja kasteluita aikaisempaa paremmin, Korhonen kertoo.
Puunpolton vaikutukset ilmanlaatuun jäivät oletettua pienemmiksi
Energianhinnan nousu lisäsi kotitalouksien puunpolttoa. Puunpolton vaikutus ilmanlaatuun jäi kuitenkin ennakoitua pienemmäksi.
— Puunpolton lisääntyminen ei näkynyt merkittävästi pientaloalueiden ilmanlaadussa. Lauha talvi ja ilmansaasteiden laimenemiselle suotuisat sääolot vaikuttivat siihen, että ilmansaasteiden pitoisuudet eivät nousseet niin korkeiksi kuin ne olisivat voineet nousta tyyninä pakkasjaksoina, Korhonen sanoo.
Puunpoltossa syntyy muun muassa pienhiukkasia ja syöpäriskiä lisääviä polysyklisiä aromaattisia yhdisteitä (PAH) kuten bentso(a)pyreeniä. Pienhiukkasten pitoisuudet olivat vuonna 2022 edellisvuotta matalammat ja pitoisuudet olivat selvästi alle vuosiraja-arvon. WHO:n pienhiukkasten vuosi- ja vuorokausiohjearvo ylittyivät kuitenkin usealla mittausasemalla.
Bentso(a)pyreenin pitoisuuksissa on ollut havaittavissa pientä laskua pitkällä aikavälillä. Pääkaupunkiseudun ja muun Uudenmaan ilmanlaatua voi seurata reaaliaikaisesti osoitteesta hsy.fi/ilmanlaatu.