Senaatintori on yksi Suomen arvokkaimmista kaupunkitiloista, ja suosittu matkailijoiden kuvauskohde. Sillä on merkittävä valtakunnallinen historia ja torin ympäristössä kohtaavat suuret instituutiot: valtio, kirkko ja yliopisto. Senaatintorin ympäristön rakennukset muodostavat lisäksi yhtenäisen empiretyylisen kokonaisuuden. Torin reunalta löytyy myös kantakaupungin vanhin rakennus, vuonna 1757 valmistunut Sederholmin talo.
Senaatintorin valaistuksen uusiminen on ollut mittava ja pitkä hanke, sillä suunnittelu- ja toteutusalueena on koko Senaatintorin ympäristö. Alueen aikaisempi valaistus on 1980-luvulta, eikä se enää palvellut nykyisiä tarpeita ja oli teknisesti huonossa kunnossa.
Eri kohteiden valaistuksen toteuttamisen erillisinä eri toimijoiden hankkeina epäiltiin johtavan sekavaan lopputulokseen, joten valaistushankkeet alueella yhdistettiin. Senaatintorin valaistussuunnitelman laatiminen yhteistyössä Helsingin kaupungin eri osapuolten, torin reunoilla kiinteistöjä hallinnoivien ja käyttävien tahojen sekä Museoviraston kanssa, aloitettiin vuonna 2013. Valaistuksen yleissuunnitelma valmistui vuonna 2014 ja tarkempi alueen valaistussuunnitelma vuonna 2017. Uuden valaistuksen tilaajana toimi Helsingin kaupunki, valaistussuunnittelusta vastasi VALOA Design Oy ja sähkösuunnittelusta Sitowise Group Oyj.
Valaistus parhaimmillaan hämärällä
Uusi valaistus on parhaimmillaan hämärinä illan ja yön hetkinä. Uuden valaistuksen avulla aukioalueen hämärän ajan kaupunkinäkymä on tasapainoinen ja tunnistettava kokonaisuus. Senaatintorin uusi valaistus käsittää katu- ja torivalaistuksen lisäksi ympäröivien rakennusten julkisivuvalaistukset. Lisäksi Katariinankadun ja Sofiankadun sekä Torikortteleiden Aleksanterinkadun puoleisten kiinteistöjen seinälyhtyihin perustuva valaistustapa on sovitettu historialliseen kontekstiinsa nykyteknologiaa soveltaen.
Valaistus on toteutettu käyttäen nykyaikaisia ja energiatehokkaita LED-valaisimia. Senaatintorin uusi tunnelmavalaistu kokonaisuus rakentuu uusien valaisinpylväiden lisäksi myös niihin kiinnitetyistä rakennusten julkisivujen valoista, jotka ovat helposti ohjattavissa eri valotilanteisiin. Valaistusta voi helposti muunnella niin arki- kuin juhlavalaistuksiin eri voimakkuuksin. Normaalissa tilanteessa torin ja julkisivujen valaistus on käytössä noin puolella teholla, joka riittää hyvin alueen valaisemiseen, mutta vaadittaessa tehokkuutta voidaan lisätä.
Uutta ja klassista yhdistävässä suunnitelmassa aikakaudet kohtaavat
Helsingin kaupunki järjesti yhteistyössä Suomen Arkkitehtiliitto SAFA:n ja Teollisuustaiteen Liitto Ornamon kanssa Senaatintorin valaisinpylvään suunnittelusta avoimen suunnittelukilpailun vuonna 2018. Voittajaksi valittiin Futudesign Oy:n suunnitelma. Valaisinpylväisiin oli tarve suunnitella sekä katu- ja torivalaisimet että ympäröivien rakennusten julkisivuvalaisimet. Kilpailun tavoitteena oli löytää ratkaisu, joka täytti sekä historiallisen ympäristön että nykyaikaisen kaupunkitekniikan asettamat vaatimukset ja tavoitteet.
”Senaatintorilla ei ole vakiintunutta ulkovalaistuksen perinnettä, vaikka näin merkittävällä paikalla sellaista voisi odottaa. Itse torivalaistukseen ei ole selvää historiallista mallia, joka olisi voitu palauttaa tai joka sopisi nykytilanteeseen. Valaistuksen elinkaari on perinteisesti 30–40 vuotta, ja 80-luvun valaistusta ei pidetty kaupunkikuvamielessä tai valaistuksen kannalta enää ajantasaisena”, valottaa Helsingin kaupunkiympäristön valaistuspäällikkö Marjut Kauppinen.
Aleksanteri II:n patsaan valaistus aukion keskellä on myös ajanmukaistettu yhteistyössä Helsingin kaupungin taidemuseon ja kaupunginmuseon kanssa kokonaisuutena. Tuomiokirkon julkisivuvalaistus on tarkoitus toteuttaa tulevaisuudessa olemassa olevan valaistuksen periaatteilla.
