Ympäristöraportti 2020: Ilmasto- ja ympäristöasioita on edistetty reippaalla otteella

Vuoden 2020 aikana koronaviruspandemia vaikutti merkittävästi Helsingin seudun liikenteeseen. Moottoriajoneuvoliikenteen määrät laskivat etenkin koronarajoitusten tultua voimaan ja etätyön lisäännyttyä. Koronatilanne aiheutti myös muutoksia joukkoliikenteen matkustajamääriin. Vähän yli puolet matkoista Helsingin sisällä tehtiin kävellen. 

Poikkeusvuosi hiljensi kaupunkia, puhdisti ilmaa ja vähensi päästöjä 

Vuonna 2020 Helsingin ilmanlaatu oli suurimman osan ajasta hyvä tai tyydyttävä. Pakokaasuperäisen typpidioksidin (NO₂) ja katupölyn (PM
₁₀) pitoisuudet olivat poikkeuksellisen pieniä, mikä johtui sääolosuhteista ja liikennemäärien vähenemisestä.  

”Päästöt vähenivät tuntuvasti edellisestä vuodesta, jopa yhdeksän prosenttia. Osa vähenemästä johtuu koronapandemiasta ja liikkumista vähentäneistä rajoituksista, osa taas hiilen polton vähenemisestä. Tulevaisuudessa meidän tulee varmistaa, että päästöt jatkavat vähenemistään riittävän nopeasti, kun paluu normaaliin alkaa. Hanasaaren voimalan sulkeminen, Energy Challenge -haastekilpailun tulokset ja työmme rakennusten ja työmaiden päästöjen suhteen lupaavat hyvää tässä onnistumiseksi”, kertoo apulaispormestari Anni
Sinnemäki. 

Vuonna 2020 Helsingin kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt olivat noin 33 prosenttia pienemmät kuin vuonna 1990, kaupunki saavutti siten vuodelle 2020 asetetun tavoitteen kasvihuonekaasujen 30 prosentin vähennyksestä. Asukaskohtaisesti laskettuna päästöt laskivat ennätyksellisen alhaiseen 3,6 tonniin ja olivat 50 prosenttia vuotta 1990 alempana. 

Luontoalueet vetivät ihmisiä puoleensa 

Ulkoilualueet olivat koronan takia ahkerassa käytössä, kun kaupunkilaiset hakeutuivat rauhallisiin ympäristöihin. Hiljaiset tai rauhalliset paikat ovatkin helsinkiläisille hyvin tärkeitä, kuten syksyllä 2020 julkaistun asukaskyselyn tulokset osoittavat. Kyselyssä hiljaisiksi ja rauhallisiksi koettuja paikkoja merkittiin ympäri kaupunkia erityisesti suurille viheralueille ja vesistöjen läheisyyteen. Esimerkiksi Vanhankaupungin lintuveden ympäröimässä Lammassaaressa kävi vuonna 2020 noin 200 000 ulkoilijaa, mikä on noin 45 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. 

”Lisääntynyt kiinnostus ulkoilua ja luonnonsuojelualueita kohtaan lisäsivät alueiden kulumista ja roskaantumista. Suosituimmilla alueilla rakennettiin aitoja ja lisättiin opasteita, jotta ihmisten kulku ohjautuisi pois herkiltä luontoalueilta”, kertoo ympäristöjohtaja Esa Nikunen. 

Puistokummitoimintaan ilmoittautui vuonna 2020 ennätysmäärä uusia puistokummeja, sillä asukkaat haluavat ottaa entistä enemmän osaa ympäristön puhtaanapitoon. 

Vuonna 2020 hyväksyttiin perustamispäätökset ja hoito- ja käyttösuunnitelmat neljälle luonnonsuojelualueelle Helsingissä. Suurin alueista on Haltialanmetsä, 137 hehtaaria. Muut uudet luonnonsuojelualueet olivat lintuluotoja. Luonnonsuojelualueiden osuus Helsingin maapinta-alasta on tällä hetkellä 3,2 prosenttia. 

Kaupungin pienvesiä, eliöstöä ja haitta-aineita kartoitettiin

Vuoden 2020 aikana kaupunki käynnisti pitkän aikajänteen työn pienvesien luokittelemiseksi ja eliöstön kartoittamiseksi. Tarkoituksena on tunnistaa erityistä suojelua vaativat purokohteet. Lisäksi kartoitettiin haitta-aineiden esiintymistä pääkaupunkiseudun merialueella. Haitta-aineita esiintyy erityisesti meren pohjassa ja eliöissä. Alkuvuodesta 2020 rankkasateet aiheuttivat useita jätevesiverkoston ylivuotoja, jotka heikensivät paikallisesti rannikkovesien laatua. 

Helsingin kiertotaloustoimien etenemistä voi seurata verkossa 

Helsingin kierto- ja jakamistalouden tiekartta hyväksyttiin keväällä 2020. Tiekartassa on 31 konkreettista toimenpidettä, joiden toteutumista voi seurata Kiertotalousvahti-palvelusta. Vuonna 2020 edistettiin erityisesti rakennusten purkutoimenpiteisiin ja hankintoihin liittyviä toimenpiteitä. Lisäksi pormestari allekirjoitti Euroopan kaupunkien kiertotalousjulistuksen (European Circular Cities Declaration), jonka tavoitteena on siirtyminen lineaarisesta taloudesta kiertotalouteen. 

Vuonna 2020 perustettiin Helsingin kaupungin ja Helsingin seurakuntayhtymän yhteistyössä Stadin safkan hävikkiruokaterminaali, joka mahdollistaa kaupan alan, tukkujen ja elintarviketeollisuuden ylijäämäruoan aiempaa tehokkaamman, laajemman ja ammattimaisemman hyödyntämisen ruoka-avun kautta. 

Ympäristöinvestoinnit kasvoivat 20 prosenttia edellisvuodesta 

Ympäristöinvestointeihin käytettiin 162 miljoonaa euroa, mikä on 18,8 prosenttia kaupungin kaikista käyttöomaisuusinvestoinneista. Kaupungin ympäristöinvestoinnit kasvoivat 20 prosenttia edellisvuodesta, ja suurimmat investoinnit liittyivät ilmasto- ja ympäristöystävällisen liikkumisen edistämiseen – muun muassa HKL:n joukkoliikenneinvestoinnit (81 %) – sekä pilaantuneen maaperän puhdistamiseen (15 %). Helsingin kaupungin ympäristökulut olivat viime vuonna 74 miljoonaa euroa. Suurimmat kuluerät aiheutuivat alueiden puhtaanapidosta ja jätehuollosta (29 %) sekä ilmasto- ja ympäristöystävällisen liikkumisen edistämisestä (22 %). 

Tarkemmat ympäristön tilaa ja kuormitusta kuvaavat indikaattoritiedot löytyvät Helsingin ympäristötilastosta osoitteesta www.helsinginymparistotilasto.fi(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun). 

Helsingin kaupunginvaltuusto käsitteli ympäristöraporttia kokouksessaan 16.6.2021.

• Helsingin kaupungin ympäristöraportti 2020(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) (verkkojulkaisu)

• Ympäristöraportti löytyy avoimena datana osoitteista http://www.hri.fi/fi/dataset/helsingin-kaupungin-ymparistoraportti(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) ja http://www.hri.fi/fi/dataset/helsingin-kaupungin-ymparistotilinpito.(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

• Pitkät aikasarjat ja laaja yli 200 ympäristöindikaattorin kokoelma löytyvät Helsingin ympäristötilastosta www.helsinginymparistotilasto.fi(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) ja avoimena datana osoitteesta https://hri.fi/data/fi/dataset/helsingin-ymparistotilasto(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)