Helsinki-lisä työnantajalle

Helsinkiläinen, joka on ollut työtön 3 kuukautta ja saanut Helsinki-lisä-kortin hänen palvelutarpeensa arvion perusteella Helsingin työllisyyspalveluista.

• Työnantajan toiminnasta on oltava näyttöä vähintään vuoden ajalta.
• Työnantajan taloudenhoidon, kirjanpidon ja muun toiminnan tulee olla lainmukaista sekä toiminnan luonne ja laajuus huomioiden asianmukaisesti järjestettyä. Työnantajalla ei saa olla olennaisia laiminlyöntejä verojen ja lakisääteisten maksujen suhteen eikä olennaisia laiminlyöntejä palkanmaksuvelvollisuuden osalta, eikä työnantajan tai sen edustajien toiminta saa olla lainvastaista tai hyvän tavan vastaista.
• Työnantaja ei saa irtisanoa tai lomauttaa muita työntekijöitään Helsinki-lisän myöntämisen seurauksena. Helsinki-lisää voidaan myöntää, kun työnantaja on tarjonnut työsopimuslain mukaisesti työtä taloudellisista tai tuotannollisista syistä irtisanotuille tai lomautetuille työntekijöilleen, tai kun takaisinottovelvollisuutta ei ole.
• Helsinki-lisällä työllistettävä ei saa olla ainoa palkattu työntekijä organisaatiossa. Kuitenkin yrityksissä yrittäjä lasketaan työntekijäksi.
• Helsinki-lisää ei myönnetä uskonnollisen tai puoluepoliittisen toiminnan harjoittamiseen.
• Helsinki-lisää ei voida myöntää työnantajalle saman henkilön palkkaukseen, jos edellisen tuen päättymisestä on kulunut alle kolme vuotta.
• Taloudellista toimintaa harjoittaville myönnettävä Helsinki-lisä on de minimis -tukea. Työantajan on esitettävä hakemuksella selvitys sille myönnetyistä de minimis -tuista viimeisen kolmen vuoden ajalta.
• Työnantaja sitoutuu selvittämään käyttämiensä yhteistyökumppanien ja toimittajien taustat sekä valitsemaan yhteistyökumppaneikseen ja toimittajikseen vastuullisia toimijoita.
• Työnantajan on lisäksi noudatettava Helsingin kaupungin yleisiä avustusehtoja ja Helsingin kaupungin järjestöyhteistyön ja avustustoiminnan eettisiä kumppanuusperiaatteita.
• Työnantaja tai sen edustaja ei saa olla EU:n, YK:n tai Suomen asettamien pakotteiden kohteena. Työnantajan toiminta tai yhteistyö ei saa olla pakotemääräysten vastaista, eikä työnantaja saa tehdä suoraa tai epäsuoraa yhteistyötä pakotelistattujen tahojen kanssa.
• Helsinki-lisää ei saa käyttää pakotteiden vastaisesti, pakotteiden kiertämiseen tai tavalla, josta pakotelistatut tahot hyötyvät. Työnantajan on ilmoitettava viipymättä Helsingin kaupungille, jos pakotetilanne, yhteistyö tai avustuksen käyttö muuttuu pakotemääräysten vastaiseksi. 

• Hae Helsinki-lisää viimeistään 4 kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta. Määräajan jälkeen saapuneisiin hakemuksiin tukea voidaan myöntää enintään 4 kuukautta takautuvasti saapumispäivästä.
• Helsinki-lisää voidaan myöntää määräaikaiseen tai toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Määräaikaisen työsuhteen minimikesto on 1 kuukausi.
• Helsinki-lisää myönnetään työsuhteen keston mukaisesti kuitenkin enintään 12 kuukauden ajaksi.
• Työajan on oltava vähintään 18 tuntia viikossa.
• Oppisopimukseen Helsinki-lisää voi hakea koko oppisopimuskoulutuksen ajalle ja tuki haetaan 12 kuukauden jaksoissa. Jos oppisopimus kestää yli vuoden, hae Helsinki-lisää uudestaan ensimmäisen tukijakson päättyessä.
• Oppisopimuksessa työaika on vähintään 25 tuntia viikossa.
• Työstä on maksettava työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Jos alalla ei ole velvoittavaa työehtosopimusta, on työstä maksettava tavanomaisena ja kohtuullisena pidettävää palkkaa. Palkan on perustuttava muuhun kuin vain työn tulokseen.
• Helsinki-lisä hakemuksessa tulee ilmoittaa työsuhteen bruttopalkka, lomaraha ja lakisääteiset sivukulut. Työnantajan työntekijästä maksamien sivukulujen määrä riippuu muun muassa yrityksen vuoden aikana kaikille työntekijöille maksettujen palkkojen kokonaismäärästä sekä työntekijän iästä. Sivukuluiksi voidaan laskea esim. vakuutusmaksut tai TyEL-maksu.
• Helsinki-lisällä tuetun työsuhteen tulee kerryttää palkansaajan työssäoloehtoa täyttäen vaaditut työaikaa ja palkkaa koskevat edellytykset työttömyysturvalain 1290/2002 5:4§ mukaisesti(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
• Helsinki-lisää ei voi saada samaan työsuhteeseen palkkatuen tai 55 vuotta täyttäneiden työllistämistuen kanssa.
• Työnantajalla on oltava asianmukaiset työtilat ja työnjohdollinen esihenkilö palkattavalle henkilölle.
• Työllistettävän työtehtävien täytyy olla tarkoituksenmukaisia Helsinki-lisän myöntämisen kannalta, eivätkä ne saa olla lainvastaisia tai hyvän tavan vastaisia.

• Työnantaja sitoutuu käyttämään Helsinki-lisän päätöksessä mainittuun käyttötarkoitukseen.
• Työnantajan on korvauksetta annettava kaupungille tämän tarpeelliseksi katsomat tiedot avustushakemuksen käsittelyä sekä avustuksen myöntämistä ja käytön valvontaa varten.
• Helsingin kaupungilla on oikeus tarkastaa Helsinki-lisää hakevan tai sitä saavan työnantajan kirjanpito ja hallinto sekä tarvittaessa tehdä muutakin työnantajan toimintaa koskevia tarkastuksia.
• Helsingin kaupungilla on oikeus tarvittaessa tutustua työpaikan olosuhteisiin ja työnohjauksen toteutumiseen.
• Tuen käyttöä seurataan myös satunnaistarkastuksin.
• Tuki voidaan periä hakijalta takaisin, jos se on myönnetty virheellisten tietojen perusteella, sitä on hyödynnetty tuen vastaiseen käyttötarkoitukseen tai hakija kieltäytyy toimittamasta pyydettyjä lisätietoja.

• Jos työllistetty henkilön työsuhde keskeytyy tai päättyy, esimerkiksi lomautuksen, sairausloman tai irtisanoutumisen vuoksi, ilmoita asiasta välittömästi Helsinki-lisän asiointipalvelussa. Työsuhteen muutoksesta ilmoitat avaamalla kyseisen päätöksen ja valitsemalla Ilmoita työsuhteen muutoksesta päätöksen alareunassa.
• Helsinki-lisä voidaan periä takaisin työsuhteen todellisen keston ylittävältä osalta.

• Helsingin kaupunki voi myöntää Helsinki-lisää työnantajalle työttömän helsinkiläisen työllistämiseen yksityiselle ja kolmannelle sektorille.
• Viittausta Helsingin kaupungin avustusten yleisohjeisiin tarkennettiin toteamalla, että Helsinki-lisän myöntämisessä ja maksamisessa noudatetaan avustusten yleisohjeita, jotka sisältävät yleiset avustusehdot ja avustusten myöntämisen yleiset periaatteet. Lisäksi noudatetaan järjestöyhteistyön ja avustustoiminnan eettisiä kumppanuusperiaatteita.
• Helsinki-lisää ei myönnetä, jos sen myöntäminen vääristäisi samoja tuotteita tai palveluja tarjoavien välistä kilpailua.

• Helsinki-lisällä työllistettävä ei saa olla ainoa palkattu työntekijä organisaatiossa. Kuitenkin yrityksissä yrittäjä lasketaan työntekijäksi.
• Työnantajan toiminnasta on oltava näyttöä vähintään vuoden ajalta ja tarvittaessa se on osoitettava pöytäkirjoilla ja / tai tilinpäätöksillä.
• Työnantaja ei saa olla olennaisesti laiminlyönyt palkanmaksuvelvollisuuttaan.
• Työnantajan taloudenhoidon ja kirjanpidon sekä muun toiminnan tulee olla lainmukaista ja toiminnan luonne ja laajuus huomioiden asianmukaisesti järjestettyä.
• Työnantaja sitoutuu selvittämään käyttämiensä yhteistyökumppanien ja toimittajien taustat sekä valitsemaan yhteistyökumppaneikseen ja toimittajikseen vastuullisia toimijoita.
• Työnantajan on korvauksetta annettava kaupungille tämän tarpeelliseksi katsomat tiedot avustushakemuksen käsittelyä sekä avustuksen myöntämistä ja käytön valvontaa varten. Helsingin kaupungilla on oikeus tarkastaa Helsinki-lisää hakevan / saavan työnantajan kirjanpito ja hallinto sekä tarvittaessa tehdä muutakin työnantajan toimintaa koskevia tarkastuksia.
• Helsingin kaupungilla on oikeus tarvittaessa tutustua työpaikan olosuhteisiin ja työnohjauksen toteutumiseen.
• Työnantajan harjoittaman toiminnan täytyy olla tarkoituksenmukaista Helsinki-lisän myöntämisen kannalta, eikä työnantajan tai sen edustajien toiminta saa olla lainvastaista ja / tai hyvän tavan vastaista.
• Helsingin kaupungin kaupunginhallituksen elinkeinojaoston 8.9.2025 tekemän Helsinki-lisän myöntämisehtojen muuttamista koskevan päätöksen liitteessä 1 olevaa viittausta Helsingin kaupungin avustusten yleisohjeisiin tarkennetaan reunaehdolla, jonka mukaan työnantajan on lisäksi noudatettava Helsingin kaupungin yleisiä avustusehtoja ja Helsingin kaupungin järjestöyhteistyön ja avustustoiminnan eettisiä kumppanuusperiaatteita.

• Euroopan unioni (EU) ja Yhdistyneet kansakunnat (YK) sekä Suomen valtio ovat asettaneet pakotteita useille valtioille sekä näihin sidoksissa oleville erikseen nimetyille ryhmille (yritykset, yksityishenkilöt, toimielimet). Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen vuoksi asetettujen pakotteiden lisäksi toiminnassa, johon Helsinki-lisää haetaan ja myönnetään, tulee noudattaa kaikkia muitakin EU:n ja YK:n sekä Suomen valtion viranomaisten asettamia voimassa olevia, taloutta, rahoitusta ja muuta toimintaa koskevia pakotemääräyksiä.
• Työnantaja tai sen edustaja ei saa olla pakotemääräysten kohteena. Työnantajan tai sen edustajan toiminta ei saa olla ole edellä mainittujen pakotemääräysten vastaista. Työnantaja ei myöskään saa tehdä taloudellista tai muutakaan yhteistyötä suoraan tai epäsuorasti voimassa olevien pakotemääräysten tarkoittamien tahojen kanssa.
• Helsinki-lisää ei saa suoraan eikä välillisesti käyttää tavalla, joka olisi edellä mainittujen pakotemääräysten vastaista tai merkitsisi avustuksen tai tuen kanavoimista edellä mainituissa pakotemääräyksissä yksilöidyille tahoille, tai että tällaiset tahot osallistuvat hankkeen toteuttamiseen.
• Helsinki-lisää ei saa käyttää pakotteiden kiertämiseen tai sellaiseen toimintaan, joka voi tosiasiallisesti johtaa pakotelistattujen tahojen hyötymiseen.
• Työnantajan on ilmoitettava Helsingin kaupungille viipymättä, jos se tai sen edustaja myöhemmin joutuu pakotemääräysten kohteeksi tai sen toiminta muuttuu pakotemääräysten vastaiseksi. Työnantajan on myös ilmoitettava Helsingin kaupungille viipymättä, jos se alkaa tehdä liiketaloudellista tai muutakaan yhteistyötä suoraan tai epäsuorasti voimassa olevien pakotemääräysten tarkoittamien tahojen kanssa.
• Työnantajan on ilmoitettava Helsingin kaupungille viipymättä, jos Helsinki-lisää on käytetty pakotteiden tai niiden kiertämistä koskevien kieltojen ja edellä mainittujen ehtojen vastaisesti. 

• Työnantajalla on oltava asianmukaiset työtilat ja työnjohdollinen esihenkilö palkattavalle henkilölle.
• Helsinki-lisällä tuetun työsuhteen tulee kerryttää työttömyysturvalain (1290/2002) mukaista palkansaajan työssäoloehtoa.
• Työttömyysturvalaissa palkansaajan työssäoloehdon kertymisen edellytyksistä säädetyn lisäksi palkattavan henkilön työajan on oltava vähintään 18 tuntia kalenteriviikossa.
• Palkattavalle henkilölle on maksettava työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Kuitenkin työttömyysturvalain 5 luvun 4 §:n 2 momentissa säädetystä poiketen, jos alalla ei ole velvoittavaa työehtosopimusta, on työstä maksettava tavanomaisena ja kohtuullisena pidettävää palkkaa ja palkan on perustuttava muuhun kuin vain työn tulokseen.
• Työllistettävän työtehtävien täytyy olla tarkoituksenmukaisia Helsinki-lisän myöntämisen kannalta, eivätkä ne saa olla lainvastaisia tai hyvän tavan vastaisia.