Toivon pedagogiikka

Helsingin kaupungin lukioissa rakennamme opiskelijoiden tulevaisuususkoa, hyvinvointia ja resilienssiä toivon pedagogiikalla.
Kallion lukiolaisia nojaamassa Kallion lukion etuoven pieleen.
Helsingin kaupungin toivon pedagogiikka varmistaa, että katsoessamme tulevaa kohti muistamme luoda toivoa tähän hetkeen. Kuva: Laura Oja

Mitä on toivon pedagogiikka?

Toivon pedagogiikka on Helsingin kaupungin lukiokoulutuksen ja toisen asteen opiskeluhuollon yhteinen tapa toimia ja ajatella. Sen mukaan jokainen opiskelijasta rehtoriin kohdataan arvostavasti ja toisessa oleva hyvä huomataan. Tavoitteenamme on vahvistaa niin sinun ja muiden opiskelijoiden kuin lukion henkilöstönkin hyvinvointia, oppimista ja yhteisöllisyyttä.

Yksinkertaisimmillaan toivon pedagogiikka voi olla toisten huomioimista päivittäisessä arjessa. Ei ole kuitenkaan itsestään selvää, että osaisimme kohdata toisemme arvostavasti. Sen vuoksi Helsingin lukioissa harjoitellaan sosioemotionaalisia taitoja ja näytetään esimerkkiä. Säännöllisesti harjoituksia tekemällä opettajien, opiskelijoiden sekä koko yhteisön on helpompi toimia samansuuntaisesti, toiveikasta tulevaisuutta kohti. 

Pidämme sinusta huolta nyt ja tulevaisuudessa

Toivo ei synny tyhjästä, eikä sen eteen tehtävä työ tule koskaan valmiiksi. Helsingin kaupungilla kehitämme, sovellamme ja jaamme toivon pedagogiikkaa erityisesti lukuvuosina 2024–2025 ja 2025–2026.

  1. Jokainen kohdataan arvostavasti

    Pidämme lukioissamme sinusta huolta varmistamalla opettajien, rehtoreiden ja muun henkilöstön osaamisen myös kohtaamisessa. Suunnittelemme ja toteutamme esimerkiksi toivon pedagogiikkaa edistävien koulutusten, tutkimusten ja tapahtumien sisältöjä.

  2. Mitään oppiainetta ei tarvitse pelätä

    Varmistamme Matikkailo-tutkimuspilotin avulla, että kaikki opiskelijat kokevat iloa matematiikan opiskelusta eikä mitään oppiainetta tarvitse pelätä.

  3. Sinun näkemyksesi on tärkeä

    Kuulemme opiskelijoiden ajatuksia hyvinvoinnista, oppimisesta ja tulevaisuususkosta esimerkiksi Advisory Board -foorumeilla.

  4. Toivon sanomaa saa ja täytyy jakaa

    Järjestämme erilaisia tilaisuuksia ja koulutuksia, joista moneen on kuka tahansa tervetullut kuulolle. 

Miten toivon pedagogiikka toteutuu lukioissamme?

Lukioiden henkilöstö edistää toivon pedagogiikkaa omalla vuorovaikutuksellaan ja opetuksella. Toivon pedagogiikan toteutus riippuu myös sinusta ja muista opiskelijoista. Alle olemme listanneet erilaisia tapoja ja tilanteita, joilla voit sitä toteuttaa.

Hyvinvointikahviloiden kuvaus(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Turvallisen yhteisön pelisääntöjen kuvaus(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Tutustu myös opiskeluhuollon palveluihin(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Mihin toivon pedagogiikka perustuu?

Positiivinen psykologia tutkii ihmisen hyvinvointia ja onnellisuutta. Toivon pedagogiikka perustuu erityisesti ajatukseen hyvinvoinnin ja onnellisuuden kukoistamisesta positiivisten tunteiden, sitoutumisen, ihmissuhteiden, merkityksellisyyden ja tavoitteiden saavuttamisen voimasta. Myöhemmin positiivisessa psykologiassa on havahduttu myös elinvoimaisuuden merkitykseen, sillä kokonaisvaltainen hyvinvointi ponnistaa fyysisestä terveydestä.

Resilienssi tarkoittaa kykyä selvitä vaikeuksista, sopeutua muutoksiin ja jopa kasvaa niiden seurauksena. Se suojaa hyvinvointiasi ja mielenterveyttäsi sekä kääntää katseesi tulevaisuuteen ja siinä siintäviin mahdollisuuksiin: toivoon. Resilienssiin ei vaikuta ainoastaan omat ominaisuutesi ja vahvuutesi; myös ympäristön muutoksilla ja resursseilla on sen syntyyn valtava merkitys.

Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin koulu eli SchoolWell on monitieteinen tutkimushanke. Sen tavoitteena on luoda tutkimukseen perustuvia, kestäviä ja vaikuttavia sosio-pedagogisia ratkaisuja, jotka edistävät ja ylläpitävät eri lähtökohdista tulevien lasten ja nuorten hyvää elämää ja positiivista kehitystä. SchoolWell korostaa esimerkiksi vuorovaikutuksen laatua sekä hyvinvoinnin ja oppimisen yhteyttä.

Lue lisää SchoolWell-tutkimushankkeesta(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Kuvassa  ovat lukiokoulutuksen päällikkö Tarja Aro-Kuuskoski ja opiskelijoiden hyvinvointipäällikkö Riina Ståhlberg.
Toivon pedagogiikan ovat kehittäneet lukiokoulutuksen päällikkö Tarja Aro-Kuuskoski ja opiskelijoiden hyvinvointipäällikkö Riina Ståhlberg lukioiden ja toisen asteen opiskeluhuollon yhteiseksi tavaksi toimia. Kuva: Ilja Hakala

Toivon pedagogiikan taustalla on positiivisen psykologian, resilienssitutkimuksen ja SchoolWell-tutkimuskonsortion havaintoja. Niistä ammentamalla Helsingin kaupungin lukiot voivat vahvistaa hyvinvointiasi ja oppimistasi parhaalla mahdollisella tavalla. Opiskelijana vietät suuren osan ajastasi lukiossa, joten sillä on merkittävä rooli, vastuu ja potentiaali hyvinvointisi edistämisessä. Lukioissa positiivisen psykologian havaintoja sovelletaan keinoina lisätä esimerkiksi sitoutumista, tulevaisuususkoa ja merkityksellisyyttä.

Nuoruuden kehitysvaiheessa psyykessä tapahtuu merkittäviä muutoksia. Nuorena harjoittelet hallitsemaan omia tunteitasi ja sietämään epämukavia tilanteita myös lukiossa. Sopivan tasoinen stressi tukee resilienssin kehittymistä – ja oppimista. Jotkin elämän haasteet ovat kuitenkin niin suuria, että niistä lamaantuu. Niillekin pitää antaa tilaa, jotta tunteet saa käsiteltyä.

Toiveikkuuttasi tukeakseen lukiomme opettajat ja muut aikuiset pysähtyvät kuuntelemaan huoliasi ja epätoivoa lisääviä kokemuksiasi ilman vähättelyä. Haastavissa ja pettymyksiä tuottavissa tilanteissa lukion henkilöstö osoittaa, että kaikesta selviää. 

Toivon johtamisen aamukahvit

Toivon johtamisen aamukahvit -webinaarisarjassa eri asiantuntijat käyvät keskustelua toisen asteen opiskelijoiden toivon, tulevaisuususkon, hyvinvoinnin ja oppimisen edistämisestä oppilaitoksen johtamisen kautta. Milestonen toimitusjohtaja Elina Aaltolaisen fasilitoimat webinaarit ovat nähtävissä Helsinki-kanavalla, ja niihin ovat tervetulleita kaikki toivon johtamisesta kiinnostuneet! 

  1. Toivoa johdetaan turvallista yhteisöä rakentamalla

    Sarjan ensimmäisessä osassa teologian tohtori, tutkija ja kouluttaja Jenni Spännäri kertoo turvallisen yhteisön ja toivon yhteydestä. Webinaari järjestetään 10.2.2025 kello 9–10.

     Osallistu 1. webinaariin täällä(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

  2. Merkityksiä etsimässä ja johtamassa

    Sarjan toisessa osassa organisaatiopsykologi ja yrittäjä Jaakko Sahimaa kertoo työn merkityksellisyydestä ja merkityksien johtamisesta. Webinaari järjestetään 18.3.2025 kello 9–10.

    Osallistu 2. webinaariin täällä(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

  3. Näe ihminen vahvuuksien kautta ja johda keskeneräisyyttä hyväksyvää ryhmää

    Sarjan kolmannessa osassa filosofian tohtori, erityisopettaja ja ratkaisukeskeinen valmentaja Kaisa Vuorinen kertoo vahvuuksien ja keskeneräisyyden johtamisesta. Webinaari järjestetään 5.5.2025 kello 9–10.

    Osallistu 3. webinaariin täällä(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

  4. Tunteiden johtamisella toivoa

    Sarjan viimeisessä osassa työterveyspsykologi ja johdon valmentaja Tanja Lappi kertoo tunteiden johtamisesta. Webinaari järjestetään 12.5.2025 kello 9–10.

    Osallistu 4. webinaariin täällä(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Lisätietoa toivon pedagogiikasta

Onko sinulla kysyttävää toivon pedagogiikasta? Ota yhteyttä Helsingin kaupungin toisen asteen opiskeluhuoltoon tai lukiokoulutuksen asiantuntija Ida Orellanaan.

Lue uutinen toivon pedagogiikasta

Nimi
Toisen asteen opiskeluhuollon yksikkö

Nimi
Ida Orellana

Titteli
Lukiokoulutuksen asiantuntija