Tällä sivulla
Helsingin tarpeita vastaavat resurssit
1. Parannetaan kaupunkien investointikykyä takaamalla niille riittävän suuri osuus kaupunkialueilla muodostuvasta veropohjasta.
Tämä toteutetaan esimerkiksi varmistamalla, että sote-uudistuksen jälkeinen kuntien veropohjan erojen tasausjärjestelmä on riittävän lievä ja tuo hyödyn veropohjan kasvusta kaupungeille sekä takaamalla kunnille riittävän suuri osuus yhteisöverokertymästä.
2. Valtionosuusjärjestelmää selkeytetään ja siinä huomioidaan paremmin vieraskielisistä aiheutuvat kustannukset korottamalla vieraskielisyyden perushintaa.
Vieraskielisyyden perushinta säilytetään vähintään sote-uudistuksen yhteydessä määritellyllä, niin sanotulla puhtaan siirron tasolla.
3. TE-palvelujen järjestämisvastuun siirron rahoitusmallissa otetaan huomioon suurten kaupunkien erityispiirteet ja tarpeet sekä suhdannevaihtelut seuraavasti:
- Työttömyysturvan maksuosuuden kompensaatiomalli rakennetaan niin, että työikäisen väestön kasvu ei johda alikompensoimiseen ja kompensaation jakautumista mallin sisällä tarkistetaan vuosittain suhteessa työikäiseen väestön määrään.
- Rahoitusmalliin lisätään työttömyysturvan maksuosuuden muutosrajoitin, joka mahdollistaa poikkeuksellisten suhdannetilanteiden huomioon ottamisen.
4. Hyvinvointialueiden rahoitusmalli päivitetään.
Rahoituksessa otetaan huomioon alueiden erityispiirteet ja kustannustekijät, todelliset sote-kustannukset sekä kaupungistuminen. Rahoituksessa otetaan erikseen huomioon perustason palvelujen vahvistaminen.
5. Turvataan Helsingin pelastuskoulun rahoitus täysimääräisesti valtion rahoituksena.
6. Tulevalla vaalikaudella hyvinvointialueiden tehtäväkenttää ei laajenneta ja myös kuntien tehtävien ja velvoitteiden lisäämistä arvioidaan erittäin huolellisesti ja suhteessa kuntien talouden kestävyyteen.
Mikäli kunnille osoitetaan uusia tehtäviä, niiden kustannukset katetaan täysimääräisesti ja kustannusvaikutusten arviointia kehitetään siten, että kustannukset arvioidaan realistisesti.
7. Tunnistetaan segregaation torjunta hallitusohjelmassa suurimpien kaupunkien kysymykseksi, joka edellyttää ilmiöpohjaista kehittämistä sekä hallinnonalat ylittävää työskentelyä. Kaupunkien kehittämiä pitkäjänteisiä ja kokonaisvaltaisia toimintamalleja tuetaan niiden vaikuttavuuden vahvistamiseksi.
Valtionavustamisen strategista ja rakenteellista vaikuttavuutta parannetaan, ja sirpalemaisuutta ja päällekkäisyyttä karsitaan. Tunnistetaan segregaation torjunta eri rahoitusinstrumenteissa ja -järjestelmissä ja panostetaan rahoitusmallien pitkäkestoisuuteen.
8. Valtio luopuu tarpeettomista kiinteistöomistuksistaan asemanseuduilla ja muilla keskeisillä sijainneilla ja edistää aktiivisesti näiden maankäytön kehittymistä luovuttamalla maaomaisuuttaan kaupungeille rakentamiseen.
9. Vauhditetaan digitaalisten valmiuksien kehittämistä. Kansallisen digitaalisen infrastruktuurin kehittämiselle määritellään selkeät strategiset tavoitteet ja rahoitus huomioiden kuntien rooli.
Rakennetaan lisäksi uusi valtiollinen rahoitusmekanismi, jolla voidaan turvata tarvittava kansallisen vastinrahoituksen osuus merkittävissä ulkopuolisen rahoituksen ohjelmissa, kuten EU:n Digital-ohjelman hankkeissa
Osaajapula ratkaistaan yhdessä
10. Nostetaan pysyvästi korkeakoulujen aloituspaikkojen määrää työvoimapulasta kärsiville aloille kasvukeskuksissa, joissa työvoiman kysynnän ennustetaan kasvavan.
Aloituspaikkoja kohdistetaan riittävästi myös pääkaupunkiseudun ruotsinkielisiin koulutusohjelmiin.
Kohdistetaan korkeakouluille riittävä rahoitus kasvavien koulutusvastuiden laadukkaaseen toteuttamiseen huomioiden eri tutkintojen kustannukset ja korostetaan rahoituksessa aloituspaikkojen kohdistumista työllistyville aloille.
11. TE-palveluille varmistetaan jatkossa riittävät kannustimet ohjata työttömiä opiskelemaan tai vaihtamaan alaa, sillä työ- ja elinkeinoministeriön rahoitusväylä jatkuvaan oppimiseen heikkenee TE-palveluiden uudistuksen myötä.
Lisätään jatkuvan oppimisen keinoja korkeakoulutuksessa ja vakinaistetaan sisäänotot varhaiskasvatuksen monimuotokoulutuksiin.
12. Uudistetaan ammatillisen koulutuksen järjestämislupaprosessia niin, että järjestämislupia kuuluu aina myöntää alueille ja aloille, joissa on työvoimapula.
13. Lisätään koulutusperusteista maahanmuuttoa erityisesti työvoimapula-aloilla sekä helpotetaan työllistymistä Suomeen muun muassa mahdollistamalla suomen tai ruotsin kielen oppiminen opintojen aikana.
14. Nopeutetaan kansainvälisten työntekijöiden, yrittäjien ja heidän perheenjäsentensä oleskelulupa- ja rekisteröintiprosesseja sekä kehitetään muun muassa ulkomaalaisen tunnistamiseen liittyviä käytänteitä nykyistä laaja-alaisemman etäasioinnin mahdollistamiseksi.
Kansainvälisen työvoiman houkuttelun ja rekrytoinnin tulee olla aloitteellista ja suunnitelmallista.
15. Leikkaamisen sijaan kasvatetaan ja vakinaistetaan rahoitus valtionhallinnon ja suurten kaupunkien kansainvälisten osaajien houkuttelua ja asettautumista tukevaan pysyväisluonteiseen työhön.
Rahoituksen tulee perustua maahanmuuttajataustaisen väestön osuuksiin kaupungissa.
16. Hyödynnetään Suomen olemassa olevia kansainvälisiä organisaatioita ja verkostoja, kuten Business Finlandia ja lähetystöverkostoa, aikaisempaa selkeästi vaikuttavammin kuntien ja yritysten kansainvälisen työvoiman houkuttelussa ja rekrytoinnissa.
Suomen saavutettavuus paremmaksi Helsingin kautta
17. Toteutetaan raideinvestointeja, jotka vahvistavat Suomen kilpailukykyä ja saavutettavuutta.
Nopeista junayhteyksistä priorisoidaan koko Suomea palvelevaa Suomirataa ja siihen kytkeytyvää lentorataa ja edistetään näiden toteutukseen tähtäävää suunnittelua.
Laaditaan sitova suunnitelma ja aikataulu Digirata-hankkeen ja muiden Helsinki–Pasila välin kapasiteetin kannalta välttämättömien toimenpiteiden toteutuksesta Helsingin seudulla ja osoitetaan tähän tarvittavat rahoitus.
18. Osoitetaan Helsingin seudun liikenteen kehittämiseen kestävän liikenteen paketti, jolla varmistetaan seudun kasvu ja kilpailukyky sekä joukkoliikenteen kehittämisedellytykset.
Vakiinnutetaan suurten kaupunkien joukkoliikennetuki muiden pohjoismaisten pääkaupunkien tasolle (n. 150 milj. € / v.). Tällä tuetaan joukkoliikenteen käyttöä sekä lasketaan lippujen hintojen korotuspaineita.
Osoitetaan valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman päivityksessä (2025) riittävät investoinnit Helsingin seudulle. Valtion suhteellinen osuus pääkaupunkiseudun liikenneinvestoinneista palautetaan 2000-luvun keskimääräiselle tasolle (vähintään 170 milj. € /v).
19. Vakiinnutetaan maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimusmenettely valtion kanssa nykyisillä MAL-seuduilla. MAL-sopimukset tulee säilyttää luonteeltaan suurten kaupunkien eli nykyisten seutujen sopimuksina. Sopimuksia ei tule sisällöllisesti laajentaa maankäyttöä, asumista ja liikennettä laajemmaksi ns. kattosopimukseksi.
Valtion rahoitusosuutta sopimusten kasvu- ja kestävyysinvestoinneista kasvatetaan ja varmistetaan näin tarvittavat toimet seudun asuntotuotantotavoitteiden ja asuntopoliittisten toimenpiteiden saavuttamiseksi.
20. Annetaan kunnille tehokkaat työkalut sähköpotkulautojen ja muiden liikkumis- ja kuljetusmuotojen sääntelyyn ja ohjaamiseen.
Lainsäädäntöä kehitetään kansainvälisten esimerkkien mukaisesti siten, että kunnat voivat vaikuttaa ja tarvittaessa säännellä erilaisten palveluntarjoajien toimintaa liikenneturvallisuuden parantamiseksi ja kaupungin toimivuuden varmistamiseksi.
Helsinki tieteen ja tutkimuksen keskuksena
21. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perustutkimuksen rahoituksen vahvistamisen lisäksi luodaan aikaisempaa paremmat edellytykset kansainvälisen tason huippututkimukselle.
TKI-rahoitus tulee jakaa kilpailullisten hakujen kautta ja jakokriteerinä tulee olla hakijoiden tutkimus- ja innovaatiopotentiaali sekä toiminnan laatu. Korkeakoulutuksen, yliopistotutkimuksen sekä TKI-toiminnan tulee tukea Suomen sivistystä, kasvua ja kilpailukykyä eikä sitä tule käyttää aluepolitiikan välineenä.
22. Tuetaan terveysteknologioiden, sairaaloiden ja terveydenhuollon ratkaisujen kehittämistä varmistamalla HUS:n tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoitus ja panostamalla alan opetukseen.
Yliopistollisen sairaalan edellyttämä TKIO-rahoitus irrotetaan hyvinvointialueiden valtionrahoituksesta ja siirretään omaksi rahoituksekseen valtion budjetissa.