Keinutien ala-asteen koululla alkoi tänä lukuvuonna uudenlainen kokeilu, jossa joukko maahanmuuttajavanhempia kokoontuu joka viikko kouluun oppimaan suomen kieltä. Ryhmään kuuluu tällä hetkellä kahdeksan äitiä.
Kyseessä on Vanhemmat mukaan kouluun ja työelämään -hankkeen pilotti Helsingissä. Tavoitteena on, että kokeilun jälkeen vanhemmat siirtyisivät opiskelemaan tai työhön eikä kukaan heistä jäisi enää pysyvästi kotiin. Oppitunneilla käsitellään arjen sanastoa sekä opitaan työnhakuun liittyviä käytännön asioita.
Koska opetuspaikkana on koulu, myös koulumaailma tulee vanhemmille uudella tavalla tutuksi. Äidit oppivat tuntemaan koulun henkilökuntaa, käyttämään Wilmaa ja ymmärtämään entistä paremmin suomalaisen koulun arkea.
”Suomen kieleni ei ollut vahva, tarvitsin lisäopetusta. Joskus olen myös ujo puhumaan suomea. Kun opin kieltä paremmin, voin lähteä opiskelemaan ammattiin”, kurssille osallistuva Hanin Ahmad kertoo.
Hänen tavoitteenaan on kouluttautua lähihoitajaksi ja siirtyä sen jälkeen työelämään.
Tunneilla käytetään kirjastosta lainattua oppikirjaa ja tehdään muistiinpanoja vihkoon.
”Puhumme täällä yhdessä paljon ja opimme paljon”, täydentää Nimco Muhamad, joka haluaa töihin lastenhoitajaksi.
Hanketta vetää Keinutien koulussa Careerian kouluttaja Marju Kyllönen.
”Sain koulun henkilökunnalta – opettajilta, rehtorilta ja kuraattorilta – tietoa siitä, ketkä vanhemmista olisivat kurssin tarpeessa. Kun koulu alkoi syksyllä, kävin myös ekaluokkalaisten vanhempainilloissa yhdessä Mellunkylän aluekoordinaattorin kanssa esittelemässä kurssia vanhemmille”, Kyllönen kertoo.
Hyvä ja luottamuksellinen henki
Äitien suomen kielen taidot vaihtelevat edistyneestä aloittelijaan. Kotikielinä ryhmäläisillä on somali, dari, arabia, kurdi ja thai. Äidit saattavat olla hyvinkin kielitaitoisia: esimerkiksi Hanin Ahmad osaa jo ennestään suomen lisäksi neljää muuta kieltä.
”Hanke on ollut mahtava tapa tunnistaa vanhempien voimavaroja. Osa heistä on ollut aiemmin työelämässä, ja tämä kurssi on antanut heille mahdollisuuden ylläpitää tai kehittää omia taitojaan kohti opiskelua tai työelämää”, aluekoordinaattori Sanela Pehlivanović sanoo.
Syyslukukauden alussa ryhmä opiskeli suomeksi perusasioita kuten esittäytymistä, numeroita, perusverbejä sekä perheeseen, kotiin ja ruokailuun liittyvää sanastoa. Opiskelu on hoidettu välillä lähiopetuksena turvavälejä pitämällä ja kasvomaskit kasvoilla, välillä etäopetuksena Teamsissa.
Välillä opettajakin saattaa toimia lastenhoitajana, jotta opiskelijat saavat työrauhan.
”Koulun rehtori ja apulaisrehtori ovat käyneet esittäytymässä ryhmälle, samoin oppilashuolto on kertonut toiminnastaan. Yhdellä tunnilla hammashuolto esitteli toimintaansa, ja myös Wilman käyttöä olemme opetelleet”, Kyllönen kertaa.
Koulun 6B-luokka on käynyt kertomassa ryhmäläisille luku-urakastaan, josta äidit olivat hyvin vaikuttuneita.
Ryhmässä vallitsee opettajan mukaan hyvä ja luottamuksellinen henki.
”CV jää sinulle omaan käyttöösi”
Tänään oppitunnilla käsitellään työhaastatteluun valmistautumista. ”Muistatteko, mikä CV oli?” opettaja aloittaa ja selittää, että kun Suomessa haetaan työtä, CV liitetään työhakemuksen mukaan.
Äidit laativat vihkoonsa ansioluettelon, joka kirjoitetaan myöhemmin puhtaaksi tietokoneella.
”CV jää sinulle omaan käyttöösi”, Kyllönen sanoo.
Hän puhuu hitaasti ja artikuloi selkeästi, jotta kaikki varmasti ymmärtävät. Tarvittaessa Kyllönen selittää asiat myös englanniksi.
Sitten kuunnellaan videolta työhaastatteluun liittyviä fraaseja ja opitaan, miten haastatteluun kannattaa valmistautua. Tämän jälkeen kurssilaiset oppivat, mitä on kokoaikainen, osa-aikainen, vakituinen tai määräaikainen työ.
Pikkulapset mukana kurssilla
”Piip, piip, piip…” 1,5-vuotias Amir leikkii luokassa poliisiautolla samalla kun äiti Suleyqa Abdullahi kirjoittaa työnhakusanastoa vihkoonsa. Abdullahilla on kuusi lasta, joista Amir on nuorin.
Kielikoulutusryhmään kuuluu äitien lisäksi neljä taaperoa. Lapset voivat olla oppitunnilla mukana, jotta äitien ei tarvitse erikseen järjestää heille lastenhoitoa. Amirin lisäksi tänään luokassa vaeltelee 1-vuotias Artin, joka käy välillä myös opettajan sylissä istumassa. Tällöin äiti Samira Ahmadi voi rauhassa keskittyä oppimiseen.
Ennen joulua kurssilla keskusteltiin vahvuuksista, joita on hyvä kirjoittaa työhakemukseen tai ottaa esille työhaastattelussa. Äidit tunnistivat vahvuuksiaan, joita olivat esimerkiksi täsmällisyys, aktiivisuus, ahkeruus, ystävällisyys, kohteliaisuus, huolellisuus sekä hyvät vuorovaikutustaidot.
Amir leikkii autolla äidin keskittyessä työhaastattelusanastoon.
Tammikuussa kurssin teemana on ollut työnhaku. Ryhmässä on keskusteltu paljon kurssilaisten toiveista ja tavoitteista. Talviloman jälkeen äidit lähtevät kolmeksi kuukaudeksi työharjoitteluun.
”Ehkä haen tänne kouluun työharjoitteluun tai Nallin sivukouluun”, Hanin Ahmad kertoo.
Nimco Muhamad toivoo työharjoittelupaikkaa päiväkodista tai leikkipuistosta. Hiljattain Suomeen muuttanut Jane Noppakaov Fedorova puolestaan haluaisi työharjoitteluun postiin, kauppaan tai ravintolaan. Hän on aiemmin työskennellyt kotimaassaan tarjoilijana.
Äidit myös luokissa oppitunneilla
Yhteisen kielikurssin lisäksi äidit osallistuvat koululla säännöllisesti 1.-3.-luokkalaisten oppitunneille. Luokissa on tällöin useampia aikuisia opettajien lisäksi, ja lapset saavat erilaisia aikuisen malleja samoista kieli- ja kulttuuriryhmistä kuin mistä he itse ovat.
Nimco Muhamad kertoo olleensa tänään mukana kolmannen luokan englannintunnilla ja oppineensa siellä päivämääriä ja vuosilukuja. Äidit ovat toimineet lapsille kannustavana esimerkkinä liikuntatunneilla. Erään äidin toiveena oli kokeilla ompelukoneen käyttöä, joten Kyllönen kävi hänen kanssaan muutaman kerran yhdessä käsityön tunneilla. Kahdeksasta äidistä viidellä on oma lapsi tai lapsia Keinutien koulussa.
”Toivon pääseväni ammattiin. Kotimaassani ei ole työtä. Täällä haluan olla vahva nainen ja mennä töihin”, Hanin Ahmad painottaa.
Suomen kieltä opiskelevat vanhemmat osallistuvat 1.-3.-luokkalaisten oppitunteihin Keinutien koulussa.
Kodin ja koulun yhteistyö paranee
Maahanmuuttajavanhempien kielikoulutus on osa lasten ja nuorten syrjäytymistä ehkäisevää ja eriarvoisuutta vähentävää kaupunkistrategiahanketta eli Mukana-ohjelmaa. Mellunkylä on yksi ohjelman kohdealueista.
Keinutien koulun rehtorin Irina Pellikan suurena toiveena on, että Vanhemmat mukaan kouluun ja työelämään -hanke saisi jatkoa Helsingissä ja leviäisi myös muihin kouluihin. Sama malli on ollut käynnissä Vantaalla useiden vuosien ajan.
”Koronasta huolimatta olemme saaneet toiminnan hyvin käynnistettyä. Hankkeen vanhemmat ovat opiskelleet suomen kieltä oppilaiden ja Marjun kanssa sekä tutustuneet eri palveluihin kotokoulutuksen suunnitelmien mukaisesti. Kodin ja koulun yhteistyö, tietous suomalaisesta koulusta ja luottamus kasvavat. Vanhemmat pystyvät tukemaan lapsiaan paremmin, ja he oppivat suomen kieltä. Hankkeen myötä vanhemmilla on entistä paremmat mahdollisuudet lähteä opiskelemaan tai työllistyä”, Pellikka summaa hankkeen hyötyjä.
