Helsinkiläinen startup-yritys Biosatama Oy valittiin Itämerihaasteen nopeisiin kokeiluihin keväällä 2020 selvittämään matkustaja-alusten ruokajätteen koostumusta. Kokeilun hypoteesi oli, että ruokajätteen mukana on paitsi ravinteita, myös muovia, jonka päätyminen Itämereen voitaisiin estää. Ruokajätettä ja muovia voitaisiin hyödyntää hiilineutraalissa lämmöntuotannossa, mutta ensin oli selvitettävä mitä matkustajalaivojen jätejae pitää sisällään.
Kokeilussa varmistui, että ruokajätteessä todella on muovia. Näytteestä analysoitiin vain selvästi tunnistettava makromuovi, ja sitä löytyi 1 kilon näytteestä 0,2 grammaa. On todennäköistä, että ruokajätteessä on myös mikromuoveja, ja siten todellinen muovin suhteellinen määrä on suurempi. Muovia päätyy ruokajätteen sekaan esim. ruuan pakkausmateriaaleista
Reittiliikenteen alukset hoitavat oman jätehuoltonsa jätehuoltoyhtiöiden kanssa, mutta kansainväliset risteilijät tekevät yhteistyötä suoraan satamien kanssa. Osa ruokajätteestä pumpataan kuitenkin merellä kansainvälisille vesialueille, siitä päätellen, että sitä jätetään satamiin verrattain vähän.
Vuonna 2019 Helsinkiin saapui 82 kansainvälisen risteilyliikenteen alusta, ja satamakäyntejä kertyi yhteensä 303. Aluksilla oli kyydissä yhteensä 605 000 matkustajaa ja noin 300 000 miehistön jäsentä. Jos näihin henkilömääriin perustuen Biosatama arvioi tuotetun ruokajätteen määrää, se saattaa vuositasolla Helsinkiin saapuvien risteilylaivojen osalta olla jopa 20 000 m3, ja tämän mukana mahdollisesti noin neljä tonnia muovia.
Vuonna 2021 astuu voimaan kaikkia matkustaja-aluksia koskeva käymäläjäteveden pumppaamiskielto Itämereen. Ruokajätteelle ei ole tulossa sääntelyä, eikä siinä mahdollisesti olevan muovin päätymistä mereen pystytä valvomaan.
Biosatama kehittää teknologiaa, jolla matkustaja-alusten orgaanisesta jätteestä, kuten jätevedestä ja ruokajätteestä, tuotetaan hiilineutraalia energiaa. Yrityksen tavoitteena on rakentaa vuoden 2021 loppuun mennessä Helsingin Vuosaareen pilottilaitos, jossa käsitellään 20 000 tonnia jätettä vuodessa.
- Ruokajätteestä ja jätevesilietteestä syntyy ensin biokaasua. Ylijäänyt mädäte sekä 1. luokan sivutuotteeksi luettava ruokajäte käsitellään pyrolyysillä kaukolämmöksi ja biohiileksi. Tällaista ratkaisua on kaivattu paitsi Helsinkiin, mutta myös kaikkiin maailman satamiin, joissa on matkustajalaivaliikennettä, sanoo Biosataman perustaja, merikapteeni Mikko Heikkilä.
- Helsingin Satama on jo pitkään ohjeistanut ja auttanut kansainvälisiä risteilyaluksia vastuullisen jätehuollon järjestämisessä ottamalla rajattomasti vastaan jätevesiä, myöntämällä tästä alennuksia sekä jatkuvasti parantamalla jätteiden kierrätysmahdollisuuksia. Biosataman kehittämä teknologia tukisi Helsingin Sataman pitkäjänteistä työtä alusperäisten jätteiden entistäkin tehokkaammassa hyödyntämisessä, kertoo waste management officer, merikapteeni Jukka Haarni Helsingin Satamasta.
Helsingin kaupunki kehittää omia toimintojaan ja vähentää kuormitustaan osana Itämerihaastetta ja Itämeri-toimenpideohjelmaa. Helsingin Satama toteuttaa ohjelmassa useita laivaliikenteeseen ja satamatoimintoihin liittyviä toimenpiteitä. Itämerihaaste-verkostoaloitteen kautta innostetaan muita organisaatioita tekemään vesiensuojelutyötä, ja nopeiden kokeilujen kautta on vuonna 2020 tuettu neljän yrityksen työtä meren muoviroskaantumisen saamiseksi hallintaan.
Itämerihaasteen nopeat kokeilut(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
