Tänä vuonna tulee 125 vuotta tanssitaiteilija Martta Bröyerin syntymästä. Juhlan kunniaksi Helsingin kaupunginmuseo on tuottanut yhteistyössä Runokuu-festivaalin kanssa Bröyerin innoittaman runotanssiteoksen, joka saa ensiesityksensä Ruiskumestarin talon pihalla lauantaina 27. elokuuta. Perjantaina 26. elokuuta Hakasalmen huvilassa pidetään avoin yleisötyöpaja, jossa halukkaat saavat kokeilla runotanssia. Lisäksi Ruiskumestarin talossa järjestetään Martta Bröyerille omistettuja erikoisopastuksia.
Tanssitaiteilija Martta Bröyerin (1897–1979) värikäs elämä ja moninainen ura on vastikään noussut esiin Helsingin kaupunginmuseon julkaisemassa kirjassa Ruiskumestarin talosta, kantakaupungin vanhimmasta puisesta asuintalosta. Bröyer peri talon äidiltään, kunnosti, säilytti ja lopulta myi kaupungille museokäyttöön. Kirjahankkeen yhteydessä Bröyerin laajaa arkistoa tutkittiin ensi kertaa perusteellisesti, ja hänen vaiheistaan löydettiin paljon uutta tietoa.
Modernin tanssin pioneereihin Suomessa kuulunut Bröyer loi 1920–30-luvuilla oman, mielipiteitä jakaneen tyylinsä bröyerismin, jossa tanssia säesti runonlausunta. Hän ammensi oppinsa Saksasta, maailmankuulun Mary Wigmanin koulusta, ja kehitti tämän ajatusten pohjalta 1920–30-luvuilla oman tyylinsä, jota hän opetti perustamassaan Bröyer-opistossa. Tanssija-koreografi Bröyer katsoi itse tehneensä tärkeimmän uransa nuorten tanssipedagogina.
Bröyer-tyyli eli bröyerismi perustui tanssiin ilman musiikkia, vain runonlausunnan säestyksellä. Aikansa henkeä omaperäisesti heijastaen Bröyer yhdisti modernin tanssin kansallisromantiikkaan ja loi tanssiteoksia muun muassa Kantelettaren runoista. Aikalaisten vastaanotto oli vaihteleva, ja uusi tyyli sai kiitoksen lisäksi osakseen ankaraa, jopa murskaavaa kritiikkiä. Bröyer jatkoi silti sitkeästi linjallaan 1960-luvulle asti ja sai elämäntyöstään 1956 Pro Finlandia -mitalin.
Martta Bröyerin juhlavuosi tarjoaa oivan tilaisuuden kokeilla, olisiko nykyaika kypsä bröyerismille. Helsingin kaupunginmuseon yhteistyössä Runokuu-festivaalin kanssa tuottamassa hankkeessa aikoinaan kiistelty taidemuoto innoittaa tämän päivän tekijöitä, tanssitaiteilija Tiia Hämäläistä ja äänitaiteilija Marika Hyväristä. He ovat luoneet Runo – Näky – Huumaus(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) -runotanssiteoksen, jossa Bröyerin käyttämät runot kohtaavat nykyrunouden ja hänen liikekielensä vaikutteet sulautuvat nykytanssiin. He toimivat myös ohjaajina runotanssityöpajassa, jossa tutustutaan runoihin ja kokeillaan niiden tulkintaa liikkeen avulla. Työpaja on avoin kaikille eikä vaadi aiempaa tanssitaustaa.
Runo liikuttaa -runotanssityöpaja
pe 26.8. klo 18–20 Hakasalmen huvilassa, Mannerheimintie 13 B
Vapaa pääsy
Varmista paikkasi ilmoittautumalla ennakkoon osoitteessa: www.hakasalmenhuvila.fi/tapahtumat(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun).
Runo – Näky – Huumaus
Tanssidramaattinen sarja
la 27.8. klo 12, 14 ja 16
Ruiskumestarin talon pihalla, Kristianinkatu 12
SATEEN SATTUESSA Helsingin kaupunginmuseon aulassa, Aleksanterinkatu 16
Vapaa pääsy
Martta Bröyer 125 -erikoisopastus
Ruiskumestarin talossa, Kristianinkatu 12
Vapaa pääsy
ke 31.8. klo 14
la 3.9. klo 14
ke 7.9. klo 14
la 10.9. klo 14
ke 14.9. klo 14
la 17.9. klo 14
ke 21.9. klo 14
la 24.9. klo 14
ke 28.9. klo 14
la 1.10. klo 14
Kuvassa Martta Bröyer. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.