2020-luku on käynnistynyt taloudellisten ja yhteiskunnallisten kriisien varjostamana. Helsingin elinkeinoelämä ja työmarkkinat ovat kuitenkin selvinneet ensin koronapandemian ja sen jälkeen Ukrainan sodan ensimmäisistä taloudellisista häiriöistä hyvin, selviää kaupunginkanslian uudesta tutkimuskatsauksesta ”Kriisejä ja kohoavien kustannusten aikaa – Talouden kehitys ja näkymät Helsingissä 2021–2022”.
Tutkimusraportissa tuodaan kattavasti esille Helsingin talousalueen kehitystä ja kaupungin laajemman toimintaympäristön keskeisiä muutoksia talouden näkökulmasta. Keskeisiä tarkastelun kohteita ovat esimerkiksi talouden kokonaistuotanto, työllisyys ja työttömyys, helsinkiläisten palkat ja Helsingin kaupungin verotulot sekä eri toimialojen kehitys ja siihen liittyvät pitkän aikavälin trendit. Raportissa kuvataan myös laajemmin maailmantalouden ja Suomen taloudellisen toimintaympäristön muutoksia.
Työllisyys kohentunut mutta pitkäaikaistyöttömyys kasvanut
Koronapandemia ja sitä seuranneet rajoitukset iskivät erityisesti matkailu-, ravintola- ja kulttuurialoihin. Työttömyys kasvoi ja lomautettujen määrä lisääntyi nopeasti keväällä 2020. Samaan aikaan joillakin asiantuntijavaltaisilla aloilla, kuten informaatio- ja viestintäaloilla sekä tieteellisillä ja teknisillä aloilla työntekijämäärät kuitenkin kasvoivat. Koronapandemian aiheuttamat ongelmat kohdistuivat talouden eri sektoreille epätasaisesti.
Työllisyysaste oli vuonna 2021 Helsingissä 74,1 prosenttia, mikä on lähes kaksi prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Työllisyyden kohentumisesta huolimatta työttömien osuus työvoimasta oli vuoden 2021 lopussa 11,2 prosenttia, edelleen korkeampi kuin vuonna 2019. Helsingin työmarkkinat ovat vilkkaat ja alueen työpaikkamäärät nousevat muuta maata nopeammin, mutta työllisyyden kasvun ja työttömyyden vähenemisen hidasteena ovat pitkäaikaistyöttömyys ja työvoiman kohtaanto-ongelmat.
Talous kehittyi suotuisasti vuonna 2021, mutta tilanteen odotetaan heikkenevän
Vuonna 2020 Suomen BKT laski 2,3 prosenttia, mutta vuonna 2021 talous kasvoi jälleen 3,5 prosenttia. Useimmissa muissa Euroopan maissa vaihtelut olivat tätä jyrkempiä.
Vuoden 2021 viimeinen neljännes toi talouteen uusia epävarmuustekijöitä. Edellisten vuosineljännesten vahva kasvu alkoi hidastua Helsingin seudulla, ja Uudenmaan yritysten suhdannenäkymät kääntyivät laskuun alkuvuodesta 2022. Erityisesti rakentamisen ja teollisuuden toimialoilla yritysten tulevaa taloustilannetta koskevat odotukset olivat hyvin heikot keväällä 2022. Myös pääkaupunkiseudun kuluttajien odotukset tulevasta taloudellisesta kehityksestä ovat heikentyneet selvästi.
Inflaatio ja mahdollinen korkotason nousu vaikeuttavat yritysten toimintaa ja heikentävät kuluttajien ostovoimaa
Maailmanlaajuisesti kiihtynyt inflaatio ja odotettavissa oleva korkotason nousu vaikeuttavat yritysten toimintaa ja heikentävät kuluttajien ostovoimaa lähitulevaisuudessa. Ukrainan sota ei kuitenkaan ole toistaiseksi vaikuttanut merkittävällä tavalla talouselämään Helsingissä.
Tähänastisen kehityksen perusteella Helsingillä on hyvät edellytykset kestää ulkopuolelta tulevia taloudellisia uhkia. Helsingille ominaiset tekijät, kuten korkea koulutustaso ja monipuoliset työmarkkinat sekä tietoon, osaamiseen ja innovaatioihin perustuvan yritystoiminnan suuri osuus antavat mahdollisuuden menestyä myös tulevaisuudessa. Yritykset hakeutuvat Helsinkiin suuren kulutuskysynnän, näkyvyyden ja osaavimman työvoiman perässä. Etenkin palvelualoilla asiakaskunta on korkean väestötiheyden ansiosta Suomen suurin ja monipuolisin. Näistä talouden sietokykyä lisäävistä ominaisuuksista on Helsingille etua myös tulevina vuosina.
Kriisejä ja kohoavien kustannusten aikaa – Talouden kehitys ja näkymät Helsingissä 2021–2022 (pdf)
Tiivistelmä